Moni organisaatio tunnistaa, että ICT-toiminnan ympäristövaikutuksiin pitäisi kiinnittää aiempaa enemmän huomiota. Alkuun pääseminen voi kuitenkin tuntua haastavalta. Mistä kannattaa aloittaa? Mitkä toimenpiteet tuottavat eniten hyötyä? Entä miten vihreä ICT saadaan osaksi organisaation jokapäiväistä toimintaa?
Liikkeelle pääseminen ei edellytä täydellistä suunnitelmaa tai mittavia investointeja. Usein vaikuttavimmat askeleet liittyvät vastuiden selkeyttämiseen, nykytilan ymmärtämiseen, hankintojen kehittämiseen ja tavoitteelliseen seurantaan.
Seuraavat kymmenen toimenpidettä tarjoavat käytännönläheisen rungon, jonka avulla organisaatio voi edistää vihreämpää ICT:tä askel kerrallaan.
1. Nimeä vihreälle ICT:lle vastuuhenkilö
Monessa organisaatiossa vastuullisuustavoitteita asetetaan, mutta niiden toteuttaminen jää ilman selkeää omistajaa. Siksi vihreän ICT:n kehittämiselle kannattaa nimetä vastuuhenkilö tai työryhmä, joka koordinoi työtä, seuraa edistymistä ja vie kehitystoimia käytäntöön.
Selkeä vastuutaho auttaa varmistamaan, että tavoitteet eivät jää suunnitelmien tasolle. Se voi vastata esimerkiksi tavoitteiden valmistelusta, edistymisen seurannasta, raportoinnin koordinoinnista, kestävien hankintojen tukemisesta sekä henkilöstön osaamisen kehittämisestä.
2. Tee vihreästä ICT:stä osa strategiaa
Vihreä ICT etenee parhaiten, kun se on osa organisaation strategisia tavoitteita eikä irrallinen kehityskohde. Tavoitteet kannattaa siksi sisällyttää osaksi suunnittelua, budjetointia ja päätöksentekoa.
Strategiassa voidaan linjata esimerkiksi energiatehokkuuden parantamisesta, laitteiden käyttöiän pidentämisestä, vastuullisista ICT-hankinnoista tai päästöjen vähentämisestä. Kun tavoitteet ovat osa organisaation normaalia johtamista, niiden edistymistä on myös helpompi seurata ja mitata.
3. Kartoita ICT-laitteiden ja palveluiden nykytila
On vaikea parantaa sellaista, mitä ei tunne. Siksi nykytilan kartoitus on vihreän ICT:n tärkeimpiä ensimmäisiä askeleita. Kartoitus auttaa muodostamaan kokonaiskuvan organisaation ICT-ympäristöstä ja tunnistamaan, missä ympäristövaikutuksia voidaan vähentää tehokkaimmin.
Selvitä esimerkiksi käytössä olevat laitteet, niiden käyttöikä, energiankulutus, ohjelmistot, pilvipalvelut ja palveluntarjoajat. Erityistä huomiota kannattaa kiinnittää järjestelmien todelliseen käyttöasteeseen. Käytössä voi olla palveluita tai resursseja, jotka kuluttavat energiaa jatkuvasti, vaikka niiden käyttö olisi vähäistä.
Kartoitus paljastaa usein myös laitteiden elinkaareen liittyviä kehityskohteita. Esimerkiksi puutteellinen suojaus voi lisätä laiterikkoja ja lyhentää käyttöikää. Mitä paremmin nykytila tunnetaan, sitä helpompi on kohdentaa kehitystoimet sinne, missä ne tuottavat suurimman hyödyn.
4. Panosta energiatehokkaisiin ja ympäristöystävällisiin ICT-laitteisiin
Jokainen laitehankinta on samalla ympäristöpäätös. Siksi hankintoja kannattaa arvioida koko elinkaaren näkökulmasta pelkän hankintahinnan sijaan. Huomiota kannattaa kiinnittää esimerkiksi energiankulutukseen, korjattavuuteen, käyttöikään ja mahdollisuuksiin pidentää laitteen elinkaarta. Joissakin tapauksissa ympäristön kannalta paras ratkaisu on jatkaa nykyisen laitteen käyttöä, toisissa taas korvata vanha ja energiaa kuluttava laite uudemmalla vaihtoehdolla.
Hankintojen tukena voidaan hyödyntää esimerkiksi EPEAT-, ENERGY STAR- ja TCO-sertifiointeja. Ne auttavat tunnistamaan tuotteita, jotka täyttävät ympäristövaatimuksia muun muassa energiatehokkuuden, materiaalien vastuullisuuden, korjattavuuden ja elinkaaren hallinnan näkökulmasta.
5. Optimoi IT-omaisuuden ja ohjelmistojen käyttöä
Vihreämpi ICT ei tarkoita vain uusien laitteiden hankintaa. Merkittäviä ympäristö- ja kustannushyötyjä voidaan saavuttaa optimoimalla nykyisiä järjestelmiä, palveluita ja laitteita.
Organisaatiolla voi esimerkiksi olla käytössä virtuaalipalvelimia, jotka toimivat jatkuvasti pienellä kuormalla, tai SaaS-palveluiden lisenssejä enemmän kuin aktiivisia käyttäjiä. Tällaiset tilanteet jäävät helposti huomaamatta, mutta voivat kasvattaa sekä energiankulutusta että kustannuksia.
Kehitystyö kannattaa aloittaa tarkastelemalla käytössä olevia lisenssejä, palveluita ja kapasiteettia. Käyttämättömien palveluiden poistaminen, kapasiteetin mitoittaminen todellisen tarpeen mukaan sekä virransäästöominaisuuksien hyödyntäminen voivat pienentää samanaikaisesti sekä energiankulutusta että kustannuksia.
6. Valitse vastuulliset pilvipalvelut
Pilvipalveluiden vastuullisuus ei riipu vain palveluntarjoajasta, vaan myös siitä, miten palveluita käytetään. Palveluntarjoajaa valittaessa kannattaa arvioida esimerkiksi uusiutuvan energian käyttöä, energiatehokkuutta sekä ympäristövaikutusten raportoinnin läpinäkyvyyttä. Monet pilvipalveluntarjoajat tarjoavat työkaluja energiankulutuksen ja hiilijalanjäljen seurantaan, mikä auttaa tunnistamaan palveluiden suurimmat ympäristövaikutukset.
Yhtä tärkeää kuin palveluntarjoajan valinta on palveluiden tehokas käyttö. Automaattinen skaalautuminen, käyttämättömän kapasiteetin poistaminen ja resurssien mitoittaminen todellisen tarpeen mukaan vähentävät energiankulutusta ja kustannuksia ilman, että palveluiden laatu kärsii.
7. Viesti ja kouluta henkilöstöä vihreän ICT:n -periaatteisiin
Teknologia mahdollistaa muutoksen, mutta ihmiset tekevät sen. Vihreän ICT:n tavoitteet toteutuvat vain, jos henkilöstöllä on riittävä osaaminen ja ymmärrys omien toimintatapojensa vaikutuksista. Siksi osaamisen kehittäminen ja sisäinen viestintä ovat tärkeä osa vihreän ICT:n työtä.
Kun henkilöstö ymmärtää, miten omat valinnat vaikuttavat energiankulutukseen, laitteiden käyttöikään ja digitaalisten palveluiden käyttöön, vastuullisista toimintatavoista tulee osa arkea. Samalla on tärkeää viestiä avoimesti siitä, miksi muutoksia tehdään ja mitä hyötyjä niillä tavoitellaan. Yhteinen ymmärrys lisää sitoutumista ja helpottaa uusien käytäntöjen omaksumista.
8. Mittaa ja seuraa ICT-toiminnan hiilijalanjälkeä
Vihreän ICT:n seuranta kannattaa aloittaa niistä tiedoista, jotka organisaatiolla on jo käytettävissään. Esimerkiksi energiankulutus, laitemäärät, työmatkat tai digitaalisten palveluiden käyttö tarjoavat arvokasta tietoa ICT:n ympäristövaikutuksista.
Säännöllinen seuranta auttaa tunnistamaan kehityskohteita, arvioimaan tehtyjen toimenpiteiden vaikutuksia ja ohjaamaan päätöksentekoa tiedon pohjalta. Samalla organisaatiolle muodostuu vähitellen yhä tarkempi kuva siitä, missä ympäristövaikutuksia voidaan vähentää tehokkaimmin.
9. Tuo vastuullisuus hankintoihin
Vastuullinen ICT alkaa jo hankintavaiheessa. Kun ympäristökriteerit sisällytetään kilpailutuksiin ja hankintapäätöksiin, voidaan vaikuttaa sekä laitteiden että digitaalisten palveluiden ympäristövaikutuksiin pitkälle tulevaisuuteen.
Hankintapäätöksissä voidaan arvioida esimerkiksi tuotteiden energiatehokkuutta, käyttöikää, korjattavuutta ja varaosien saatavuutta. Lisäksi on hyvä tarkastella toimittajien vastuullisuuskäytäntöjä ja ympäristötavoitteita.
10. Aseta tavoitteita ja mittareita
Vihreän ICT:n kehittäminen tarvitsee selkeät tavoitteet. Ilman niitä on vaikea arvioida, eteneekö työ haluttuun suuntaan ja saavutetaanko toimenpiteillä todellisia vaikutuksia.
Tavoitteet voivat liittyä esimerkiksi energiankulutuksen vähentämiseen, laitteiden käyttöiän pidentämiseen tai ICT-toiminnan hiilijalanjäljen pienentämiseen. Ne voivat olla lyhyen aikavälin kehitystavoitteita tai pidempään ulottuvia linjauksia, joita tarkennetaan kokemuksen ja tiedon karttuessa. Olennaista on, että ne ovat konkreettisia ja mitattavia: esimerkiksi ICT-laitteiden sähkönkulutuksen vähentäminen 10 prosentilla kahden vuoden aikana tai kannettavien käyttöiän pidentäminen yhdellä vuodella.
Vihreä ICT alkaa perusasioista
Vihreä ICT on ennen kaikkea jatkuvaa kehittämistä. Tässä tekstissä esitellyt kymmenen toimenpidettä tarjoavat käytännön lähtökohdan kehitystyölle. Organisaatio voi aloittaa esimerkiksi nykytilan kartoituksesta, hankintakäytäntöjen tarkastelusta tai energiankulutuksen seurannasta ja laajentaa toimintaa kokemusten karttuessa. Tärkeintä on aloittaa. Pienetkin toimet voivat ajan myötä tuottaa merkittäviä ympäristö-, kustannus- ja tehokkuushyötyjä.
Kun ympäristövaikutukset huomioidaan osana päivittäisiä päätöksiä, syntyy vähitellen toimintatapa, joka vähentää hukkaa, pidentää laitteiden käyttöikää, parantaa resurssitehokkuutta ja tukee organisaation vastuullisuustavoitteita. Ensimmäinen askel voi olla pienikin, kunhan se vie organisaatiota oikeaan suuntaan.
Nollapisteestä sankaritekoihin: Johdatus vihreään ICT:hen yrityksille
Tutustu esiteltyihin askeliin tarkemmin VICTIS-hankkeen raportissa Johdatus vihreään ICT:hen yrityksille – nollapisteestä sankaritekoihin ja hyödynnä sen kymmenen toimenpiteen kokonaisuutta oman työnne tukena.
Haluatko syventyä aiheeseen käytännön esimerkkien kautta?
Maksuttomassa webinaarissa 13.8.2026 klo 13.00–14.00 tarkastellaan, missä ympäristökestävyyteen vaikuttavat päätökset syntyvät ICT-työssä ja miten niitä voidaan tehdä kestävämmin.
Missä vaiheessa kestävyyspolkua teidän organisaationne on nyt?
Ympäristökestävyyttä ei voi kuvata yhdellä numerolla tai yksittäisellä tasolla. Organisaatio voi olla pitkällä esimerkiksi hankintojen vastuullisuudessa, mutta vasta alkuvaiheessa ympäristövaikutusten mittaamisessa. Siksi kokonaiskuvan muodostaminen on tärkeä ensimmäinen askel.
Nykytilan arvioinnin tueksi kannattaa hyödyntää ympäristökestävyyden kypsyystyökalua. Maksuton itsearviointi auttaa tunnistamaan vahvuudet, löytämään kehityskohteet ja hahmottamaan, mihin toimenpiteisiin kannattaa keskittyä seuraavaksi.
Johdatus vihreään ICT:hen yrityksille – nollapisteestä sankaritekoihin -raportti on kehitetty Itä-Suomen yliopiston toimesta Euroopan unionin osarahoittamassa Green ICT VICTIS – Vihreää ICT:tä Itä-Suomesta -hankkeessa. Hankkeen rahoitus on Itä-Suomen elinvoimakeskuksen myöntämä. Hanketta koordinoi TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston ja LUT-yliopiston kanssa.