Johdanto
Digitalisaation ja teknisen kehityksen yhteydessä mainitaan yhä useammin ympäristökestävyys. ICT-alan ympäristökestävyydestä käytävä keskustelu kiteytyy tavallisesti ilmastonmuutokseen ja hiilijalanjälkeen. Hiilijalanjälki on organisaatiolle kuvata toimintansa ilmastovaikutuksia, mutta on vain osa totuutta.
Tietoteknisten ratkaisujen käyttö ja valmistaminen kuluttaa energiaa, luonnonvaroja ja materiaaleja. Tätä kautta ne voivat vaikuttaa negatiivisesti luonnon monimuotoisuuteen, vedenkäyttöön sekä syntyvän jätteen määrään. Siksi ympäristökestävää ICT:tä ei voida tarkastella pelkästään päästöjen näkökulmasta.
Vaikutuksistaan huolimatta tietotekniikka voi olla myös osa ratkaisua. Sen avulla on mahdollista tehostaa logistiikkaa, vähentää materiaalihävikkiä ja energiankulutusta sekä tukea ympäristövastuullista päätöksentekoa. Teknologia ei siis ole yksinomaan ympäristöongelmien aiheuttaja tai ratkaisija, vaan molempia samanaikaisesti.
Green ICT -ajattelussa ympäristönäkökulmat huomioidaan teknologian koko elinkaaren aikana. Tavoitteena on ymmärtää, mistä ohjelmistojen ja laitteiden ympäristövaikutukset syntyvät, miten niitä voidaan vähentää ja millä tavoin teknologia voi auttaa myös muiden toimintojen ympäristövaikutusten pienentämisessä.
Tämä opas tarjoaa perustietoa Green ICT:n taustalla olevista ympäristöongelmista. Yksittäisiä ilmastokäsitteitä ei kuitenkaan esitellä yksityiskohtaisesti. Opas toimii johdantona ratkaisupohjaisille Green ICT -oppaille, tarkoituksenaan kasvattaa ymmärrystä siitä, miksi ympäristökestävä ICT on noussut tärkeäksi teemaksi ja mitä ilmiöitä sen taustalla on.
Opas päivittyy lähitulevaisuudessa.
Green ICT tarkoittaa tieto- ja viestintäteknologian suunnittelua, hankintaa, käyttöä ja käytöstä poistamista siten, että sen haitalliset ympäristövaikutukset pienenevät koko elinkaaren aikana. Lisäksi sillä tarkoitetaan digitaalisten ratkaisujen hyödyntämistä muiden toimintojen ympäristövaikutusten vähentämisessä.
Ilmastonmuutos
Ilmastonmuutos on nykyajan puhutuimpia ympäristöongelmia. Sen vaikutukset näkyvät jo eri puolilla maailmaa muuttuvina sääoloina, lisääntyvinä sään ääri-ilmiöinä sekä muutoksina luonnon toiminnassa.
Ilmasto on muuttunut myös luonnollisesti, mutta nykyinen maailmanlaajuinen lämpeneminen johtuu ihmisen toiminnasta ja on edennyt erittäin nopeasti verrattuna viime vuosituhansien luonnollisiin lämpötilavaihteluihin. Ilmakehässä olevat kasvihuonekaasut sitovat lämpöä ja pitävät maapallon elinkelpoisena. Ihmisen toiminta on kuitenkin lisännyt näiden kaasujen määrää ilmakehässä, minkä seurauksena lämpöä jää maapallolle enemmän kuin aikaisemmin. Tämä voimistunut kasvihuoneilmiö näkyy maapallon keskilämpötilan nousuna ja siihen liittyvinä muutoksina ilmastojärjestelmässä.
Ilmastonmuutoksen taustalla on erityisesti fossiilisten polttoaineiden käyttö, teollinen tuotanto, liikenne sekä maankäytön muutokset. Ilmastonmuutoksen yhteydessä puhutaan usein hiilijalanjäljestä. Sillä kuvataan toiminnan, tuotteen tai organisaation aiheuttamia kasvihuonekaasupäästöjä. Ilmastonmuutos on keskeinen osa ympäristökestävyyden kokonaisuutta, mutta on vain yksi siihen liittyvistä ilmiöistä.
Yhteiskunnan digitalisoituessa myös tietotekniikan yhteys ilmastonmuutokseen on kasvanut. Laitteiden valmistaminen, tietoliikenneverkot, ohjelmistot ja datakeskukset tarvitsevat energiaa ja materiaaleja koko elinkaarensa ajan. Samalla digitaaliset ratkaisut voivat auttaa seuraamaan energiankäyttöä, tehostamaan toimintaa ja tukemaan ilmastovaikutusten vähentämistä eri toimialoilla. Green ICT:n näkökulmasta ilmastonmuutoksen ymmärtäminen tarjoaa perustan sille, miksi teknologian ympäristövaikutuksia käsitellään yhä useammin osana vastuullista toimintaa.
Luontokato
Ilmastonmuutoksen rinnalla toinen merkittävä ympäristöongelma on luontokato. Vaikka ilmastonmuutos saa usein enemmän huomiota julkisessa keskustelussa, luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen on noussut yhä keskeisemmäksi ympäristökysymykseksi. Luontokadolla tarkoitetaan luonnon monimuotoisuuden vähenemistä, eli lajien, elinympäristöjen ja ekosysteemien köyhtymistä.
Ihmisen ja yhteiskunnan näkökulmasta luonnon monimuotoisuus, biodiversiteetti, muodostaa perustan monille luonnon tarjoamille hyödyille. Luonto tuottaa ravintoa, puhdistaa vettä, ylläpitää maaperän toimintaa ja auttaa säätelemään ilmastoa. Samalla monimuotoinen luonto kestää paremmin erilaisia häiriöitä ja muutoksia. Kun luonnon monimuotoisuus vähenee, nämä luonnon tarjoamat hyödyt voivat heikentyä, mikä näkyy pitkällä aikavälillä myös ihmisten arjessa, taloudessa ja yhteiskunnan toiminnassa.
Luontokadon taustalla vaikuttavat monet ihmisen toimintaan liittyvät muutokset. Luonnonympäristöjä otetaan rakentamisen, maa- ja metsätalouden sekä muun taloudellisen toiminnan käyttöön, luonnonvaroja hyödynnetään yhä enemmän ja ympäristöön päätyy erilaisia saasteita. Lisäksi haitalliset vieraslajit vievät tilaa alkuperäisiltä lajeilta. Myös ilmastonmuutos lisää luontoon kohdistuvia paineita. Luontokatoa ei yleensä voida selittää yhdellä yksittäisellä syyllä, vaan kyse on useiden tekijöiden yhteisvaikutuksesta.
Luontokato ja ilmastonmuutos liittyvätkin läheisesti toisiinsa. Ilmastonmuutos voi heikentää lajien ja elinympäristöjen selviytymismahdollisuuksia, kun taas luonnon monimuotoisuuden väheneminen voi heikentää luonnon kykyä sitoa hiiltä ja sopeutua muuttuviin olosuhteisiin. Vaikka ilmiöt ovat kytköksissä toisiinsa, ne eivät ole sama asia. Ilmastovaikutusten vähentäminen ei automaattisesti pysäytä luontokatoa, eikä luonnon monimuotoisuuden suojelu yksin ratkaise ilmastonmuutosta.
Luontokato liittyy läheisesti myös luonnonvarojen käyttöön. Yhteiskunnat tarvitsevat jatkuvasti materiaaleja, energiaa, vettä ja maa-alueita. Mitä enemmän luonnonvaroja käytetään, sitä suurempi merkitys on sillä, kuinka tehokkaasti ja kestävällä tavalla niitä hyödynnetään. Tästä syystä luontokatoa tarkastellaan usein yhdessä resurssien käytön ja kestävän kehityksen kysymysten kanssa.
Ympäristöongelmia ei ratkaista yksitellen. Ilmastonmuutos, luonnon monimuotoisuus, luonnonvarojen käyttö ja ympäristön kuormitus muodostavat toisiinsa liittyvän kokonaisuuden. Ympäristökestävyydestä käytävä keskustelu onkin viime vuosina laajentunut päästöjen vähentämisestä myös luonnon tilaan ja luonnonvarojen kestävään käyttöön. Näiden ilmiöiden ymmärtäminen luo perustan ympäristökestävän ICT:n tarkastelulle laajemmin kuin pelkästään ilmaston näkökulmasta.
Kestävä kehitys
Ilmastonmuutos ja luontokato ovat näkyviä esimerkkejä ympäristöongelmista, mutta niiden taustalla vaikuttaa laajempi kysymys siitä, miten ihmisen toiminta suhteutuu luonnonvarojen rajallisuuteen.
Kestävän kehityksen perusajatus on yksinkertainen: nykyisten sukupolvien tarpeet tulee pystyä täyttämään heikentämättä tulevien sukupolvien mahdollisuuksia tehdä samoin. YK:n kestävän kehityksen tavoitteet perustuvat tähän ajatukseen. Niissä ympäristö, talous ja ihmisten hyvinvointi nähdään toisiinsa liittyvinä tekijöinä, joita ei voida tarkastella erillään toisistaan. Käytännössä tämä edellyttää luonnonvarojen käyttöä, energiankulutusta ja ympäristövaikutuksia koskevien rajojen huomioimista pitkällä aikavälillä.
Planeetan rajat
Planeetan rajat kuvaavat maapallon keskeisiä ympäristöjärjestelmiä, kuten ilmastoa, luonnon monimuotoisuutta ja makean veden kiertoa. Niiden tarkoituksena on tunnistaa rajat, joiden sisällä ihmiskunnan toiminta voi turvallisesti tapahtua. Rajojen ylittäminen ei tarkoita välitöntä ympäristökatastrofia, mutta se kasvattaa vakavien ja vaikeasti palautettavien ympäristömuutosten riskiä. Tutkimusten mukaan useita planeetan rajoja on jo ylitetty, mikä korostaa tarvetta vähentää ympäristökuormitusta kaikilla toimialoilla.
Planeetan rajojen viitekehys auttaa tarkastelemaan ympäristöä ilmastonmuutosta laajempana kokonaisuutena. Ne muistuttavat, että teknologian ympäristövaikutuksia ei voida arvioida pelkästään energiankulutuksen tai hiilidioksidipäästöjen perusteella.
Raaka-aineet ja kiertotalous
Suuri osa tietoteknisten laitteiden raaka-aineista on peräisin kaivostoiminnasta. Laitteissa käytetään esimerkiksi erilaisia metalleja, mineraaleja sekä muita materiaaleja, joiden hankinnalla ja jalostuksella on usein merkittäviä ympäristövaikutuksia. Vaikka yksittäinen laite sisältää usein vain pieniä määriä näitä materiaaleja, kuten harvinaisia maametalleja, vaikutukset kasvavat merkittäviksi, kun tarkastellaan maailmanlaajuisesti käytössä olevien laitteiden, verkkojen ja datakeskusten kokonaisuutta.
Uusien raaka-aineiden hankinta aiheuttaa ympäristökuormitusta, ja monien ICT:ssä käytettävien materiaalien saatavuuteen liittyy myös taloudellisia ja geopoliittisia riskejä. Tarpeettomia hankintoja tulisi välttää ja käyttökelpoisten laitteiden käyttöiän pidentäminen, korjaaminen ja uudelleenkäyttö ovat ensisijaisia tapoja vähentää laitteiden ympäristövaikutuksia. Kun laitetta ei voida enää käyttää tai kunnostaa, asianmukaisella kierrätyksellä voidaan ottaa talteen osa sen materiaaleista ja hyödyntää niitä uusien tuotteiden raaka-aineina. Kiertotalouden periaatteet ovatkin tärkeä osa Green ICT -ajattelua.
Teknologian vaikutukset
Digitaaliset palvelut eivät ole aineettomia: digitaalisten palvelujen käyttö ja tuottaminen edellyttää päätelaitteita, tietoliikenneverkkoja sekä erilaisia paikallisia ja keskitettyjä laskenta- ja tallennusjärjestelmiä.
Ympäristövaikutuksia syntyy kaikissa elinkaaren vaiheissa. Niiden jakautuminen valmistuksen, käytön ja elinkaaren lopun välillä vaihtelee laitteen tai palvelun mukaan. Vaikutuksia syntyy jo ennen käyttöönottoa raaka-aineiden hankinnassa, valmistuksessa ja kuljetuksissa. Käytön aikana energiaa kuluttavat niin laitteet, tietoliikenneverkot kuin datakeskuksetkin. Elinkaaren lopussa syntyy sähkö- ja elektroniikkajätettä sekä tarve materiaalien kierrätykselle tai uudelleenkäytölle. Tämän vuoksi teknologian ympäristövaikutuksia tulisi seurata koko elinkaaren näkökulmasta.
Teknologian ympäristövaikutuksista huolimatta sillä on myös roolinsa kestävän kehityksen mahdollistajana. Digitaaliset ratkaisut voivat auttaa ymmärtämään, mittaamaan ja vähentämään ympäristökuormaa monilla yhteiskunnan osa-alueilla.
Tehokkuuden paraneminen ei aina vähennä kokonaiskuormitusta. Jos palvelun käyttö samalla lisääntyy, osa saavutetusta säästöstä voi hävitä tai kokonaiskulutus voi jopa kasvaa.
Organisaatiot voivat vaikuttaa ICT:n ympäristövaikutuksiin hankinnoilla, käyttöiällä, ohjelmistoilla, datan hallinnalla, energiavalinnoilla ja toimittajavaatimuksilla. Näitä käytännön keinoja käsitellään muissa Green ICT -oppaissa.