Mikä on ohjelmistojen rooli kestävän ICT:n edistämisessä? Taustalla ollut aihe on kasvattanut näkyvyyttään viime vuosina.
Ohjelmistoja hankittaessa ostetaan useimmiten käyttöoikeuslisenssi, joka oikeuttaa ohjelmiston käyttöön joko eliniäksi tai määrätyksi ajaksi. Ohjelmistolisenssien hankintatapoja on useampia ja ne voidaan jakaa karkeasti kolmeen kategoriaan. Perinteinen tapa hankkia ohjelmistoja perustui tilaajan vaatimuksien mukaan ohjelmoituihin erillisiin tietojärjestelmiin, jotka tehtiin tilaustyönä tiettyyn tarkoitukseen ja on nykyään pitkälti poistunut käytöstä. Sen sijaan ohjelmistoja hankitaan nykyään pääosin ostamalla valmiita tarkoitukseen rakennettuja järjestelmiä, joissa on tarvittavat toiminnot. Tämän lisäksi viime vuosina on yleistynyt Software as a Service (SaaS) malli, jossa järjestelmä hankitaan palveluna. Tämä käytännössä vastaa ohjelmiston käyttöoikeuden vuokraamista, ja siihen sisältyy yleensä aina mahdollisuus päivityksiin ja uusimman ohjelmistoversion käyttöön.
Kestävän kehityksen huomioon ottaminen erilaisissa ohjelmistojen hankintamalleissa vaatii paljon. Tilaustyönä ohjelmoiduissa ohjelmistoissa voidaan vaatia kestävyyden sisällyttämistä jo järjestelmän suunnitteluprosessiin. Valmiiseen tarkoitukseen rakennettujen järjestelmien osalta voidaan vaatia toimittajalta tiettyä kestävyystasoa järjestelmiä kilpailutettaessa. Lisäksi monia järjestelmiä voidaan mukauttaa hankkijan vaatimuksiin, jolloin voidaan huomioida kestävyysseikkoja mukauttamisvaiheessa. SaaS-mallissa kestävyysvaatimuksia voidaan asettaa esimerkiksi alustalle, jossa palvelu toimii, tiedonsiirrolle palvelimen ja työpöytälaitteen välille, ja graafisten elementtien määrälle ja koolle järjestelmässä.
Ohjelmistojen suurin kestävyyshaaste on energiankulutuksessa
Ohjelmistoihin liittyvät kestävän kehityksen tekijät ovat toistaiseksi jääneet vähemmälle huomiolle kuin laitteiden. Ohjelmistoille ei ole myöskään helppokäyttöisiä mittareita, eikä valmiita standardeja kuten laitteille. Näiden kehittäminen on myös hankalampaa, koska laitteissa olevat osat ja etenkin raaka-aineet ovat pitkälti samoja laitetyypistä riippumatta. Ohjelmistoissa on laajempi kirjo erilaisia toteutuksia ja ne usein kuormittavat sekä palvelinta, työasemaa ja verkkoinfrastruktuuria. Nykyään käytetyt ohjelmistot ovat olleet perusteiltaan melko samanlaisia viimeiset vajaat 30 vuotta, vaikka laitteiden laskentateho on samassa ajassa noin 100 000-kertaistunut. Fyysisten laitteiden ympäristövaikutukset ovat myös helpommin huomattavissa ja laitevalmistajien vastuusta puhutaan paljon enemmän kuin ohjelmistoteollisuuden.
ICT-alan näkyvin kestävyysongelma liittyy nimenomaan tähän rauta-ohjelmisto-sykliin. Sitä mukaan kun käytössä oleva laskentateho on kasvanut ja tullut edullisemmaksi, uudet ohjelmistot ja niiden ominaisuudet ovat syöneet tämän tehonlisäyksen. Lisäksi tämä laskentatehon lisäys on ollut kiihtyvää, mikä on lisännyt uusien, tehokkaiden laitteiden julkaisutahtia. Samalla ohjelmistojen minimivaatimukset ovat nousseet kiihtyvään tahtiin laitteiden mukana. Ohjelmistotuotannon kulut ovat puolestaan muuttuneet laskentatehon nousun seurauksena. Ennen optimoitiin laitteistoa koska se oli kallein kuluerä ohjelmistokehityksessä. Nykyään optimoidaan ohjelmistokehittäjän työaikaa. Ohjelmistoja taas ei juuri optimoida, koska laiteresurssien lisääminen on halvempaa ja helpompaa. Tälle syklille on myös vastaesimerkkejä ja vastakkaisia kehityskulkuja, koska usein käytettävyys ja kestävyys parantuvat yhtäaikaisesti.
Kuinka ohjelmistojen ekologista kuormaa voi vähentää?
Ensimmäinen kysymys uutta ohjelmistoa hankittaessa on selvittää, onko hankinta aidosti tarpeellinen ja mitä muita mahdollisuuksia on olemassa. Vanhojen järjestelmien, niin kutsuttujen legacy-järjestelmien, käytöstä poistaminen ei aina ole tarpeen, vaan niiden käyttöikää voidaan jatkaa. Usein nämä järjestelmät käyttävät vähemmän järjestelmäresursseja ja niiden jatkettu käyttöikä voi olla järkevää kestävän kehityksen kannalta. Toinen huomioon otettava seikka on ohjelmistojen keskinäinen yhteensopivuus ja tietojen siirto eri järjestelmien välillä tarvittaessa. Uusien järjestelmien tulee sopia tai olla sovitettavissa yhteen nykyisen ohjelmistokokonaisuuden kanssa, mukaan lukien mainitut legacy-järjestelmät. Samalla tulee varmistaa keinot siirtää tarvittavat tiedot uuteen järjestelmään.
Yhtymäkohtia käytettävyyden ja kestävyyden välillä löytyy etenkin verkkoapplikaatioista, joita käytetään kevytclientin, esimerkiksi selaimen tai kevytappin kautta. Mitä nopeammin tämmöisessä tapauksessa käytetty ohjelmisto latautuu käyttökelpoiseksi selaimessa, sitä parempi on sen käytettävyys. Tähän vaikuttaa eniten ladattavien elementtien määrä, joiden minimointi säästää myös ympäristöä vähentämällä palvelimen kuormaa ja siirrettävän datan määrää. Tämänkaltaisissa sovelluksissa kannattaa yleensä pyrkiä mahdollisimman pelkistettyyn ulkoasuun sekä energiansäästön että käytettävyyden vuoksi. Samasta syystä kannattaa välttää käytön kannalta tarpeettomien sisältöjen tuomista palvelussa ladattavaksi.
Koodia Suomesta ry:n hiilineutraaliusmerkki
Koodia Suomesta ry on julkaissut suomalaisia ohjelmistotaloja varten hiilineutraaliusmerkin, jonka laskentamalli ottaa huomioon yrityksen toiminnatsa syntyvät suorat päästöt ja osan epäsuorista. Sen kriteereissä vaaditaan yritystä myös aktiivisesti kehittämään omaa toimintaansa kohti hiilineutraaliutta.
Kysymyksiä ohjelmistojen tarjoajille
Kestävän kehityksen seikat tulee ottaa huomioon jo hankintoja valmistellessa, ja etenkin isommissa hankinnoissa kannattaa käydä vuoropuhelua potentiaalisten toimittajien kanssa. Alla on lista kysymyksiä, joita kannattaa kysyä toimittajalta, kun haluat saada tietoa organisaation kestävän kehityksen toimista.
- Mitkä ovat ohjelmiston minimivaatimukset työasemalta?
- Voiko ohjelmistosta ostaa ainoastaan tarvittavat ominaisuudet?
- Onko ohjelmistosta olemassa kevyttä versiota?
- Onko ohjelmiston tuottajalla Koodia Suomesta ry:n hiilineutraalisuusmerkki tai muu ympäristömerkki?
- Onko ohjelmiston tuottaja sitoutunut vähähiiliseen tai hiilineutraaliin toimintaan muulla tavoin?
- Onko ohjelmisto tuotettu maassa, jossa on reilut työolot?
- Jos kyseessä on verkko-ohjelmisto, käyttääkö ohjelmiston konesali uusiutuvaa energiaa ja ohjataanko hukkalämpö johonkin hyödylliseen tarkoitukseen?
Vaatimuksia ohjelmistohankinnoille
Ohjelmistohankintojen ilmasto- ja ympäristöystävällisyydelle ei ole toistaiseksi valmiita listoja, joskin yksittäisissä kilpailutuksissa vaatimuksia on jo asetettu. Alla on lista ehdotuksista vaatimuksille, joita ohjelmistojen kilpailuttamiselle voi asettaa. Vaatimukset perustuvat Saksan ympäristöministeriön ohjeistukseen ja Green ICT -ekosysteemin tapahtumissa esiin tulleisiin seikkoihin.
Kuvaus: Ohjelmiston tarjoajan on esitettävä vähimmät laitevaatimukset, joilla ohjelmisto toimii. Vaatimuksiin koskevat prosessoria, muistia, kiintolevytilaa, näytön tarkkuutta, internetyhteyden nopeutta ja tarvittaville sovelluksille (esimerkiksi nettiselaimille, Javalle jne) asetettuja vaatimuksia. Laitteistovaatimusten tulee olla mahdollisimman vähäiset.
Todentaminen: Tarjoajan dokumentaatio
Kuvaus: Ohjelmiston tarjoajan on esitettävä, kuinka paljon ohjelmisto käyttää keskimäärin prosessoria, kiintolevyä, muistia ja internetyhteyttä sen ollessa lepotilassa (idle).
Todentaminen: Mittaus referenssilaitteistolla, tarjoajan toimittama mittausloki
Kuvaus: Ohjelmiston tarjoajan on esitettävä, kuinka paljon ohjelmisto käyttää keskimäärin prosessoria, kiintolevyä, muistia ja internetyhteyttä määritellyssä, yleisessä käyttötilanteessa.
Todentaminen: Mittaus referenssilaitteistolla, tarjoajan toimittama mittausloki
Kuvaus: Ohjelmisto ei lepotilassa (idle) ollessaan saa estää laitteiston virransäästöä, eikä aiheuttaa lisävirrankulutusta.
Todentaminen: Tarjoajan dokumentaatio
Kuvaus: Ohjelmiston tarjoajan on esitettävä, minkä kaikkien eri käyttöjärjestelmien ja käyttöjärjestelmäversioiden sekä muiden ohjelmistojen kanssa tarjottava ohjelmisto on yhteensopiva.
Todentaminen: Tarjoajan dokumentaatio
Kuvaus: Käytetyn ohjelmiston datan siirtoon ja tallennukseen käytettävien tiedostomuotojen tulee olla avoimia standardeja noudattavia, muilla ohjelmilla käsiteltäviä ja dokumentoitu riittävällä tarkkuudella.
Todentaminen: Tarjoajan dokumentaatio
Kuvaus: Ohjelmistolla tulee olla hankkivan tahon käytössä riittävä käyttöikä. Tässä kannattaa ottaa huomioon ainakin nämä seikat: 1) Kuinka pitkään tietoturvapäivityksiä on saatavilla, 2) Kuinka nopeasti tietoturvauhkiin reagoidaan, 3) voiko päivitykset ja niiden asentamisen valita itse? Lisäksi voi huomioida: 1) Kuinka kauan ohjelmiston vanhoille versioille julkaistaan tietoturvapäivityksiä, 2) Kuinka helppoa on ohjelmiston päivittäminen uuteen pääversioon, 3) Kuinka paljon muutoksia on odotettavissa ohjelmiston pääversioiden välillä.
Todentaminen: Tarjoajan dokumentaatio
Kuvaus: Ohjelmistosta tulee poistamisen jälkeen jäädä mahdollisimman vähän järjestelmäresursseja kuluttavia jälkiä, kuten dataa, avaimia, tiedostoja jne., jotka mahdollisesti aiheuttavat työaseman hidastumista.
Todentaminen: Mittaus referenssilaitteistolla, tarjoajan toimittama mittausloki
Kuvaus: Ohjelmistoa voi käyttää ilman internetyhteyttä.
Todentaminen: Tarjoajan dokumentaatio
Kuvaus: Ohjelmiston dokumentaation tulee olla kattava, selkeä ja käyttäjäystävällinen. Sen tulee sisältää käyttöohjeet siitä, miten ohjelmisto asennetaan, asetukset määritellään, perustoimintoja käytetään ja ohjelmisto poistetaan. Lisenssin sisällön tulee olla ymmärrettävässä muodossa käyttöoikeuden määrittelyn osalta.
Todentaminen: Tarjoajan dokumentaatio
