Kädenjäljestä puhutaan nyt enemmän kuin koskaan, kun yritykset ja organisaatiot etsivät tapoja vaikuttaa omien päästöjensä ilmastovaikutuksiin. LUT-yliopiston tutkijat Laura Lakanen ja Laura Partanen kertovat, miksi kädenjälki on noussut keskeiseksi teemaksi ja mitä se tarkoittaa niin yrityksille kuin tavallisille ihmisille.
Mikä ihmeen kädenjälki?
Partanen kertoo, että kädenjälki kuvaa yrityksen positiivista ympäristövaikutusta, eli sitä kuinka paljon sen tarjoama tuote tai palvelu pienentää asiakkaan päästöjä. Yksinkertaistettuna, jalanjälki kertoo aiheutuneesta ympäristöhaitasta, kädenjälki kertoo tuotetusta ympäristöhyödystä.
”Kädenjälkiajattelu auttaa varmistamaan, että ratkaisu ylittää ongelman: että teknologian tuottamat positiiviset vaikutukset ovat suurempia kuin sen aiheuttamat päästöt,” jatkaa Partanen, jonka tutkimustyö vei hänet tänä vuonna COP30 ilmastokokoukseen. Ilmastokokouksen vaatimattomia tuloksia on kritisoitu laajasti, ja tämä osoittaa Partasen mielestä sen, että pelkkä raportointikeskeinen vastuullisuus ei enää riitä: ”Yritysten ja organisaatioiden on siirryttävä riskienhallinnasta kohti aidon vaikuttavuuden osoittamista. Hiilikädenjälki auttaa näyttämään, miten toimijat voivat oikeasti kasvattaa positiivista ilmastovaikutustaan, ei vain minimoida haittoja.”
Miten kädenjälki näkyy ICT-ratkaisuissa?
ICT-alan rooli ilmastonmuutoksessa on kaksijakoinen. ICT-alan innovaatiot luovat ratkaisuja kestävyysongelmiin, kuten optimoituun energiankulutukseen, mutta samaan aikaan lisääntynyt teknologian kulutus tuottaa saman verran CO2-päästöjä kuin lentoliikenne. ICT-ratkaisut ovat siis yhtäaikaisesti jalanjäljen ja kädenjäljen tuottajia. Tärkeää on ymmärtää näiden kahden välinen tasapaino, jotta ICT-ratkaisujen positiiviset vaikutukset ylittävät niiden negatiiviset vaikutukset ympäristölle.
Lakasen mukaan maailma näyttäisi hyvin toisenlaiselta, jos ICT-ratkaisut suunniteltaisiin kädenjälkivaikutukset mielessä. Tällöin ratkaisut:
- huomioisivat nykyistä paremmin koko elinkaaren aikaiset päästöt
- olisivat rakennettu tuottamaan mitattavia, skaalautuvia ja konkreettisia päästövähennyksiä asiakkailleen
Hänen mukaansa tällainen ajattelutapa synnyttäisi uuden sukupolven digitaalisia ratkaisuja, jotka paitsi toimisivat tehokkaasti, myös vähentäisivät ympäristökuormaa osana arki- ja bisnesprosesseja.
Kädenjälki osana strategiaa ja kilpailukykyä
Yritysjohdolle Lakasen viesti on selvä: kädenjälki ei ole irrallinen vastuullisuustemppu, vaan strateginen valinta.
”Kädenjälki on strateginen työkalu, jolla edelläkävijäyritykset voivat saavuttaa huomattavia etuja kilpailijoihin nähden. Yritysjohdon tulisi nähdä kädenjälkeen panostaminen strategisena sijoituksena tulevaisuuteen, ei kustannuksena.” Kun tuotteiden ja palveluiden avulla voidaan pienentää asiakkaiden päästöjä, syntyy uutta arvoa koko arvoketjuun, uusia markkinoita ja kykyä vastata tiukentuviin ympäristövaatimuksiin tavalla, joka tuo kilpailuetua.
Kädenjäljen mittaamisen monimutkaisuus ja haasteet ICT-alalla
Vaikka kädenjälkiajattelu tarjoaa yrityksille uuden tavan luoda kilpailuetua, sen mittaaminen ja todentaminen on usein monimutkaista. Toisin kuin oman toiminnan suorat päästöt (jalanjälki), kädenjälki syntyy asiakkaan arvoketjussa, usein monien eri tekijöiden summana. Tämä vaatii elinkaariajattelua ja kykyä mallintaa ratkaisun aikaansaamia positiivisia vaikutuksia asiakkaan toimintaan verrattuna perus- tai vertailutilanteeseen (baseline). Partanen toteaa, että haaste korostuu erityisesti ICT-alalla, jossa tuotteet ja palvelut koostuvat suurelta osin aineettomista elementeistä, kuten ohjelmistoista, datasta ja digitaalisista palveluista. Näiden vaikutukset ovat usein epäsuoria ja kontekstisidonnaisia.
Miten uskottavuus varmistetaan?
Kädenjäljen mittaamisen haasteisiin vastaaminen edellyttää avoimuutta ja tieteellisesti hyväksyttyjä menetelmiä, jotta vältytään viherpesulta. Lakanen korostaa, että luotettava laskenta ei synny markkinointiosaston lupausten varassa: ”Ensiarvoisen tärkeää on käyttää tieteellisesti hyväksyttyjä, läpinäkyviä laskentamenetelmiä. Lisäksi ulkoinen verifiointi ja riippumattomat arvioinnit ovat keskeisiä uskottavuuden varmistamisessa.” Hän nostaa esiin myös LUT:n ja VTT:n laatiman oppaan, joka tarjoaa yrityksille selkeän ja kansainvälisesti vertailukelpoisen tavan laskea ja osoittaa kädenjälkivaikutuksia.
Lakanen ja Partanen muistuttavat, että suurin osa yrityksistä on ottanut vasta ensiaskeleet kädenjälkeen liittyen ja tarjoavat tukea niille, jotka kokevat asian haastavaksi: ”Tämä ei missään nimessä ole helppo asia, moni tuskailee vielä jalanjäljen kanssa, jolloin keskustelu kädenjäljestä voi tuntua hyvinkin monimutkaiselta. Me LUT-yliopistolla haluamme tarjota apua yrityksille, jotka kamppailevat näiden asioiden kanssa ja kannustammekin ottamaan meihin yhteyttä, jos omat resurssit eivät näihin asioihin riitä.”
Suomalainen kädenjälkitutkimus edelläkävijöiden joukossa
Vaikka joillekin kädenjäljen käsite on vielä vieras, Suomi ei ole kädenjälkiajattelussa muiden perässä, päinvastoin. Lakasen mukaan kotimainen tutkimus on kansainvälisessä eturintamassa: ”Suomi on selvästi edelläkävijä sekä menetelmien kehittämisen että käytännön soveltamisen osalta. Kansainvälisesti keskustelu keskittyy nyt menetelmien harmonisointiin ja siihen, miten kädenjälkilaskenta saadaan yhtä luotettavaksi ja vertailukelpoiseksi kuin jalanjälkilaskenta.” Kädenjälkeen liittyvät innovaatiot ja tutkimus voisivat viedä Suomea maailman kartalle, kunhan ymmärrys sen potentiaalista leviää laajemmalle yleisölle.
Kädenjälki arjessa: osaatko pienentää muiden säästöjä?
Kädenjälkiajattelu ei ole vain isoille yrityksille tarkoitettu mittari, vaan se voi ohjata myös tavallisten ihmisten valintoja ja toimintaa. Kuluttajina meillä on mahdollisuus valita niitä tuotteita ja palveluita, joilla on selkeä ja todennettu positiivinen kädenjälki. Kun valitset esimerkiksi energiatehokkaan kodinkoneen tai siirryt joukkoliikenteeseen, et ainoastaan pienennä omaa jalanjälkeäsi, vaan luot kysyntää ja kannustat yrityksiä investoimaan positiivisiin ilmastovaikutuksiin.
Lakanen ja Partanen korostavat, että kädenjälki muuttaa tapaamme nähdä omat vaikutusmahdollisuutemme: emme ole vain päästöjen aiheuttajia, vaan voimme olla ratkaisujen mahdollistajia. Tämä näkyy vaikkapa siinä, kun jaat tietoutta kestävämmistä ratkaisuista tai osallistut kestävän kehityksen hankkeisiin. Pienetkin valinnat, kun ne kerrotaan ja skaalataan, kasvattavat kollektiivista kädenjälkeä ja ohjaavat yhteiskuntaa kohti ilmastoystävällisempiä valintoja.
Kädenjälki on paljon enemmän kuin trendisana. Se on tapa siirtää vastuullisuus reaktiivisesta toiminnasta proaktiiviseksi vaikuttamiseksi, eli siirtyä siitä, miten vähän haittaa aiheutamme, siihen, kuinka paljon hyvää voimme saada aikaan. Lakasen ajatuksissa kuuluu vahva viesti: ”Tulevaisuuden menestyjät ovat niitä, jotka rakentavat tuotteita ja palveluita, joiden ytimessä on positiivinen ympäristövaikutus. Se on kilpailuetu, investointi ja ennen kaikkea mahdollisuus vaikuttaa ilmaston kannalta kaikkein olennaisimpaan, eli siihen, että hyvät ratkaisut skaalautuvat ja leviävät.”
VICTIS – Vihreää ICT:tä Itä-Suomesta
Hankeaika
01.08.2024–31.07.2026
Hankekumppanit
Hankkeen koordinaattorina toimii TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry. VICTIS-sisarhankkeet toteutetaan Etelä-Savossa LUT-yliopiston ja Pohjois-Savossa Itä-Suomen yliopiston toimesta.
Yritys- ja hankkijayhteistyö
Hankkeessa ovat yhteistyöyrityksinä mukana mm. PunaMusta Media Oyj, Koodia Suomesta ry, Siili Solutions, PenTen Oy, AtFlow Oy, Gispo, Productivity Leap, Motoajo, Kooders ja PKO.
Jos haluat mukaan yhteiskehittämistoimiin, ota yhteys oman alueesi projektipäällikköön:
- Pohjois-Karjala: Ota yhteys
- Etelä-Savo: Ota yhteys
- Pohjois-Savo: Ota yhteys
Rahoitus
Hanketta osarahoittaa Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR). Rahoitus on Etelä-Savon ELY-keskuksen myöntämä.
Lisätietoja:
VICTIS-hankkeesta lisää hanketoimijoiden verkkosivuilla: