Kaikkien, myös ICT-alan, on osallistuttava kestävyyshaasteiden ratkomiseen. Tällä hetkellä ei kuitenkaan ole yhteisymmärrystä siitä, mitä ICT-alan ympäristövaikutuksia mitataan ja miten. Myös kuluttajilla on tärkeä rooli kestävyyshaasteiden ratkomisessa, mutta tietoa esimerkiksi laitteiden tai liittymien ympäristökestävyydestä ei ole tarpeeksi saatavilla ostopäätöksen tueksi.

Kestävässä kehityksessä keskeisin periaate on turvata nykyisille ja tuleville sukupolville mahdollisuudet hyvään elämään. Olennaista on varmistaa, ettei nykyhetken toimintamme vie tulevien sukupolvien mahdollisuuksia tyydyttää omia tarpeitaan. Näin ymmärrettynä kestävässä kehityksessä ympäristö, ihminen ja talous otetaan tasavertaisesti huomioon kaikessa toiminnassa. Tämän kestävyysajattelun toi esille Gro Harlem Brundlandt jo vuonna 1987 eikä aihe ole yhtään vanhentunut.

Kestävä kehitys ICT-alan näkökulmasta

ICT-alan osuudet koko maailman energiankulutuksesta ja kasvihuonekaasupäästöistä voivat tällä hetkellä tuntua alhaisilta muihin aloihin verrattuna. ICT-alan ympäristöjalanjäljen vertaaminen muihin aloihin menettää kuitenkin merkityksensä, kun alan kulutuksen ja päästöjen kasvu on todellisuutta. Kaikkien, myös ICT-alan, on osallistuttava kestävyyshaasteiden ratkomiseen.

ICT-alan osalta kestävä kehitys tarkoittaa yhtä aikaa kestävyyshaasteiden ratkomista eri aloilla sekä ICT-ratkaisujen omien negatiivisten vaikutusten minimointia. Uusi kestävän kehityksen mukainen tavoite onkin yhtäaikainen positiivisten vaikutusten maksimointi ja negatiivisten vaikutusten minimointi, mikä on helpommin sanottu kuin tehty. 

YK:n kestävän kehityksen tavoiteohjelmassa ei suoraan aseteta tavoitteita ICT-alalle, mutta mukana on pieni joukko toisistaan riippumattomia ja toisistaan erillään raportoitavia indikaattoreita, joilla seurataan ICT-alan kestävän kehityksen tilaa. Kehitystä voi tarkastella esimerkiksi seuraavien indikaattorien kautta: ihmiset, joilla on taitoja käyttää ICT:tä; ihmiset, jotka omistavat matkapuhelimen; ihmiset, joilla on kiinteän verkon tilaus; ihmiset, jotka ovat mobiiliverkon peittoalueella; ihmiset, jotka käyttävät internetiä. Todellisuudessa ICT-ratkaisut voivat edistää useiden muidenkin kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista, kuin vain edellä mainittujen.

Ympäristökestävyyden edistämisessä taloudellisen ja sosiaalisen kestävyyden näkökulmat kulkevat käsikädessä. Nämä näkökulmat yhteen liitettyinä tuovat uudet suunnittelukriteerit ja käyttöperiaatteet koko ICT-alalle.

ICT-alan kestävyyshaasteet käytännössä

Sähköisten palveluiden käyttö aiheuttaa ympäristövaikutuksia erityisesti päätelaitteiden osalta. Moni ei tule ajatelleeksi, että yksi Google-haku tai ChatGPT-kysymys kuormittaa ympäristöä, ja kuormituksen suuruus vaihtelee eri käyttötapaus-päätelaite- ja tiedonsiirtoyhteysyhdistelmien välillä.

ICT-päätelaitteiden käyttöikä on lyhyt, ja niiden valmistukseen on käytetty raaka-aineita ja osia, joihin liittyy useita ympäristökestävyyden ja sosiaalisen kestävyyden haasteita. Maailman jokaisen ihmisen keskimääräinen sähkö- ja elektroniikkajätteen määrä vuonna 2022 oli noin 7,8 kg ja eurooppalaisen noin 17,6 kg, josta vain osa kierrätettiin asianmukaisesti.

Kuluttajilla oikeus saada tietoa ympäristökestävyydestä

Tällä hetkellä kuluttajat eivät pääse käsiksi kestävyyttä esittävään tietoon tehdessään ostopäätöksiä sen suuremmin päätelaitteista, sähköisistä palveluista kuin liittymistäkään. Oman digitaalisen toiminnan ympäristöjalanjäljen mittaaminen on haastavaa eikä alalla muutenkaan ole yhteisymmärrystä, mitä mitataan ja miten. Vertailujen tekeminen eri laitteiden, palveluiden ja liittymien ympäristökestävyyden osalta on vielä vaikeampaa. Tällä saralla Euroopan sähköisen viestinnän sääntelyviranomaisten yhteistyöelin BEREC julkisti kesäkuussa raportin, jossa korostetaan kuluttajien roolia ja oikeutta saada tietoa digitaalisten laitteiden ja palveluiden ympäristökestävyydestä.

Kestävä kehitys tulevaisuuden ICT-ratkaisujen keskiössä 

Tulevaisuuden ICT-ratkaisuissa kestävyysajattelu pyritään ottamaan mukaan jo tutkimusvaiheessa. Esimerkiksi kuudennen sukupolven matkaviestinjärjestelmien tutkimus, joka alkoi Oulun yliopistossa 6G-lippulaivassa vuonna 2018, nosti jo vuonna 2019 julkaistussa maailman ensimmäisessä 6G white paperissa kestävyyden yhdeksi tärkeimmistä ajureista. Kansainvälisellä tasolla YK:n alaisen Kansainvälisen televiestintäliitto ITU:n 6G-määrittelytyössä sovittiin vuonna 2023, että kestävyys on yksi 6G-kehityksen pääajureista pitkän väännön jälkeen.

ICT-alan ympäristökestävyyden ja erityisesti energiatehokkuuden haasteeseen on tarttunut myös huhtikuussa käynnistynyt VISIIRI – Vihreän siirtymän kansallinen ekosysteemihanke, joka tuo yhteen ICT-alan toimijoita edistämään kestäviä tieto- ja viestintätekniikoita. Yritykset voivat osallistua hankkeessa esimerkiksi langattomien viestintäteknologioiden ympäristökestävyyden mittarien kehittämiseen. Osallistumalla kehittämiseen pääsee vaikuttamaan mittareiden määrityksiin. Yrityksillä on myös mahdollisuus yrityscase-esittelyyn hankkeessa tuotettavissa oppaissa. Lisäksi tarjoamme ilmaista Green ICT -koulutusta ja ekosysteemitapaamisia sekä linjoilla että livenä.

 

VISIIRI – Vihreän siirtymän ICT-ekosysteemi

Green ICT -hanke VISIIRI luo kokonaiskuvan Suomen ICT-alan vaikutuksista ilmastoon ja ympäristöön. Hanke tukee ICT-alan vihreää siirtymää yhdistämällä alan toimijat valtakunnalliseen ekosysteemiin. Ekosysteemi mahdollistaa parhaiden käytäntöjen jakamisen ja suomalaisen teollisuuden ja akateemisten toimijoiden kohtaamisen.

Hanke kehittää menetelmiä ICT-alan ympäristövaikutusten mittaamiseen ja tuottaa ympäristötietoisuutta lisääviä koulutusmateriaaleja yritysten käyttöön. Ympäristötietoisuuden lisääminen pienentää ICT-alan hiilijalanjälkeä, ja samaan aikaan kädenjälki suurenee. Samalla vihreä bisnes luo Suomeen edelläkävijyyttä, joka avaa mahdollisuuksia kansainvälisillä markkinoilla.

Hankeaika

01.04.2024–31.03.2026

Hankekumppanit

Hankkeen koordinaattorina toimii TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry. Hankekumppaneita ovat Itä-Suomen yliopisto, LUT-yliopisto, Oulun Yliopisto, TIVIA ry ja Turun yliopisto.

Yritys- ja hankkijayhteistyö

Hankkeessa ovat yhteistyöyrityksinä mukana Accountor Finago Oy, Alvidiotech Oy, CTRL Reality Oy, Digia Oyj, Exove Oy, Hiottu Oy, MorrowX Oy, Netum Oy, NorthCode Oy, Solita Oy, Sorware Ay ja Trail Openers Oy.

Jos haluat mukaan yhteiskehittämistoimiin, ota yhteyttä hankkeen projektipäällikköön.

Rahoitus

Hanketta osarahoittaa Euroopan unioni. Rahoitus on myönnetty Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen kautta.

Hankkeesta kumppaneidemme sivuilla: