Mietintöjä maailmalta vihreään ICT:hen liittyen

Helmikuussa käynnistimme Pohjois-Savon alueen VICTIS – Vihreää ICT:tä Itä-Suomesta – UEF (A91631, ELY) virallisesti aloituskokouksella ja tämä on hankkeen ensimmäinen blogikirjoitus. Lämmin kiitos osallistuville yrityksille, hankkeen rahoittajille sekä yhteistyökumppaneillemme TIEKElle ja LUT-yliopistolle. Ilman teitä hankkeemme toteutuminen ei olisi ollut mahdollista.

VICTIS – Vihreää ICT:tä Itä-Suomesta -hanke parantaa Pohjois-Savon alueen yritysten kasvuvalmiuksia ja kehittää yritysten toimintaympäristöä vihreän siirtymän osalta ICT-avusteisin keinoin. Lisäämme Pohjois-Savon teknologiayritysten tietoisuutta omista ympäristövaikutuksistaan ja kohotamme yritysten valmiuksia toimia omien vaikutustensa minimoimiseksi. Alueellinen painopisteemme on siinä, kuinka palvelunhallintaa kehitetään ekologisesti kestävämmäksi. Hankkeessa järjestetään verkkokoulutuksia, työpajoja sekä alkukartoitushaastatteluita Itä-Suomen Green ICT:n nykytilan selvittämiseen.

Ympäristökestävillä ratkaisuilla parempia asiakaskokemuksia

Ympäristökestävyys ei ole ohimenevä trendi, vaikka olemme aistineet pientä turbulenssia vihreän siirtymisen edistymisessä kuluneen vuoden aikana. Tätä blogikirjoitusta kirjoitan Cam Ranhin lentokentältä Vietnamista. Eräs havainto matkan varrelta on se, että fiksusti suunniteltuna palvelu voi palvella sekä liiketoiminnan että ympäristökestävyyden tavoitteita eli Green & Sustainable -ulottuvuus tulee kaupan päälle ja automaattisesti ilman ylimääräistä työtä. Hyvin suunniteltu palvelu, joka hyödyntää moderneja digitaalisia ratkaisuja, säästää ympäristöä ja tukee liiketoiminnan tavoitteita. Digitaalisten ratkaisujen avulla resurssien käyttöä voidaan seurata tarkemmin, mikä mahdollistaa kaluston tehokkaamman optimoinnin ja parantaa samalla asiakaskokemusta.

Kuulostaa hyvältä teoriassa – mutta miltä tämä näyttää käytännössä? Otetaanpa konkreettinen esimerkki.

Vietnamin Hon Tre -saarella sijaitseva hotellimme (Nha Trang Marriott Resort & Spa, Hon Tre Island) käyttää kasvojentunnistusteknologiaa hotellivieraiden lähtiessä mantereen puolelta Hon Tren saarelle. Perinteisesti lauttamatkoja varten on tulostettu paperisia matkalippuja, ja jo viikon mittaisen oleskelun aikana niitä kertyy pienellekin perheelle kymmeniä. Osa näistä kertakäyttölipuista saattaa päätyä roskiksi luontoon – erityisesti tuulisina päivinä. Kasvojen tunnistus vähentääkin sekä tulostettavan paperin että ympäristöön kertyvien roskien määrää, jolloin hotelliasiakkaiden ei tarvitse enää kantaa huolta esimerkiksi kadonneista lauttalipuista. Hotelli voi lisäksi varmistaa riittävän kuljetuskapasiteetin asiakkailleen ja saa ennakkotietoa saapuvista vieraista, jolloin lisäarvopalveluiden tarjoaminen ja nopea sisäänkirjautuminen käy sujuvasti.

Useimmilla lentoyhtiöillä digitaalinen koneeseennousukortti on jo arkipäivää. Valitettavasti tällä kertaa Cam Ranhin lentokentällä lentoyhtiö Air Asia velvoitti käyttämään paperisia koneeseenousukortteja. Syvä huokaus. Ehkä ensi kerralla lennolle pääsy onnistuu sovellusta käyttäen.

E-jätteen kierrätysratkaisut Vietnamissa

Ennen Malesian koneeseen siirtymistä, katselen Cam Ranhin lentokentällä matkamuistomyymälöiden runsasta tarjontaa – muun muassa teknologiaa sisältäviä leluja. Vietnamissa e-jätteen kierrätysaste on varsin pieni, vain noin 10 % [1]. On hyvä muistaa, että e-jäte ei tarkoita ainoastaan vanhoja tietokoneita ja matkapuhelimia, vaan siihen luetaan myös lelut ja kodinkoneet, jotka sisältävät sähköisiä tai ICT-komponentteja – kuten imurit, mikroaaltouunit ja teknologiapitoiset lelut. Tätä tekstiä kirjoittaessani tutustun samalla tieteelliseen artikkeliin [2] e-jätteen tyypillisestä käsittelystä Vietnamissa. Artikkelista käy ilmi, että suuri määrä elektroniikkajätettä kerätään ja käsitellään ns. epävirallisen sektorin avulla. Sektoriin kuuluvat esimerkiksi korjausliikkeet, käytettyjen tavaroiden markkinat, pienet työpajat ja käsityökylät, joissa puretaan elektroniikkaa, sulatetaan kuparia sekä kierrätetään muovia, lyijyä ja terästä ilman modernia teknologiaa – usein siis perinteisin käsityömenetelmin.

Useimmilla meistä lojuu kaapeissa E-jätettä

Vaikka meillä Suomessa ICT-jätteen kierrätys on varsin hyvällä tolalla (kierrätysaste n. 49 %), on meilläkin parantamisen varaa. Erityisesti vanhojen matkapuhelinten osalta tilanne kaipaa huomiota: on arvioitu, että suomalaisilla lojuu kodeissaan miljoonia käytöstä poistuneita puhelimia.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean vuonna 2019 julkaiseman raportin [3] mukaan vain 12–15 % Euroopassa olevista matkapuhelimista kierrätetään kunnolla. Tutkimuksessa arvioitiin, että Euroopassa on lähes 700 miljoonaa mobiililaitetta, jotka eivät ole aktiivisessa käytössä. Hypoteettisessa skenaariossa, jossa kaikki nämä laitteet kerättäisiin ja kierrätettäisiin, voitaisiin ottaa talteen jopa noin 14 920 tonnia kultaa, hopeaa, kuparia, palladiumia, kobolttia ja litiumia yli miljardin euron arvosta.

Voisimmeko siis kevätsiivouksen yhteydessä asettaa itsellemme yhteisen tavoitteen: viedään edes yksi vanha puhelin kierrätykseen?

Yksilöiden kierrätysaktiivisuuden lisäksi tarvitaan myös paremmin toimivia ratkaisuja matkapuhelinten korjaamiseen. Lähisukulaiseni Nokia 8.1 juuttui hiljattain vikatilaan, eikä edes fast boot -komento saa puhelinta reagoimaan. Korjausliike veloittaisi vähintään 60 euroa pelkästä puhelimen alustamisesta eikä puhelimen ennuste ole hyvä. Pari vuotta vanha puhelin on arvoltaan korjauksen hintaa alhaisempi, joten korjausliikekin suositteli, että kannattaa suosiolla ostaa uusi puhelin ja viedä vanha kierrätykseen.

Entä jos kuluttajille tarjottaisiin vaikkapa 20 euron arvoinen voucher, joka tukisi vanhan puhelimen korjaamista?

Arjen valinnoilla on väliä

Samaan aikaan on syytä pysähtyä pohtimaan kulutustottumuksiamme. Onko esimerkiksi järkevää ostaa sukulaislapsille Kiinassa valmistettuja kauko-ohjattavia muoviautoja, jotka todennäköisesti hajoavat jo ensimmäisten viikkojen aikana tai jäävät paristojen loputtua pölyttymään lastenhuoneen nurkkaan muiden käyttämättömien elektroniikkalelujen joukkoon?

Olipa kyse e-jätteestä tai muusta muovijätteestä, haluan nostaa esille VICTIS-hankkeessa, että myös pienillä päivittäisillä teoilla on merkitystä. Esimerkiksi muovipillien poisjättäminen, vanhan kännykän palauttaminen uuden oston yhteydessä tai paristojen ja akkujen vieminen kierrätykseen roskakorin sijaan – kaikki nämä ovat tekoja, joilla on kestävä vaikutus. Pelkästään paristojen ja pienakkujen kierrätyksellä saatiin vuonna 2020 uusiokäyttöön yli 9 tonnia kobolttia Suomesta.

KIRJOITTAJA

Marko Jäntti

Marko Jäntti (FT, KTM) toimii digitaalisen palvelujohtamisen dosenttina ja ohjelmistotekniikan yliopistolehtorina Itä-Suomen yliopiston Kuopion kampuksella. Jäntin tutkimusalueena on IT-palvelunhallinnan prosessien kehittäminen, IT-asiakaspalvelu ja IT-asiakastuki, ohjelmisto-ongelmien ja virheidenhallinta sekä digitaalinen transformaatio. Jäntti tekee TKI-työtä kansallisessa Green ICT -ekosysteemissä (VISIIRI) sekä Vihreää ICT:tä Itä-Suomesta (VICTIS) -hankkeessa. Jäntti on myös kansallisen IT Service Management Forum Finlandin (ITSMF) Advisory Boardin jäsen ja mukana Software Engineering Doctoral Research Network (FAST) -toiminnassa. Jäntti tekee aktiivista yritysyhteistyötä palvelujohtamisen alueella.

Lähteet

[1] Vietnamnet. Solutions proposed to tackle growing challenge of electronic waste. Vietnamnet Global (2024). https://vietnamnet.vn/en/solutions-proposed-to-tackle-growing-challenge-of-electronic-waste-2270064.html

[2] Tran, C.D., Salhofer, S.P. Analysis of recycling structures for e-waste in Vietnam. J Mater Cycles Waste Manag 20, 110–126 (2018). https://doi.org/10.1007/s10163-016-0549-1

[3] European Economic and Social Committee. Identifying the impact of the circular economy on the Fast-Moving Consumer Goods Industry. DOI: 10.2864/775626

VICTIS – Vihreää ICT:tä Itä-Suomesta

VICTIS-hanke lisää Itä-Suomen ICT-alan yritysten ja ICT-ratkaisujen käyttäjäyritysten valmiuksia vihreään siirtymään ICT-avusteisin keinoin. Hankkeessa herätellään yrityksien tietoisuutta toimintansa ympäristövaikutuksista sekä vahvistetaan yritysten valmiuksia vaikutusten minimointiin.

Hankeaika

01.08.2024–31.07.2026

Hankekumppanit

Hankkeen koordinaattorina toimii TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry. VICTIS-sisarhankkeet toteutetaan Etelä-Savossa LUT-yliopiston ja Pohjois-Savossa Itä-Suomen yliopiston toimesta.

Yritys- ja hankkijayhteistyö

Hankkeessa ovat yhteistyöyrityksinä mukana mm. PunaMusta Media Oyj, Koodia Suomesta ry, Siili Solutions, PenTen Oy, AtFlow Oy, Gispo, Productivity Leap, Motoajo, Kooders ja PKO.

Jos haluat mukaan yhteiskehittämistoimiin, ota yhteys oman alueesi projektipäällikköön: