Green ICT -sanastoa

Ekosysteemi, biologinen

Ekosysteemi on kokonaisuus elävää luontoa ja elottomia osia, joka on piirteiltään riittävän yhtenäinen muodostaakseen erottuvan kokonaisuuden.

Ekosysteemi, kaupallis-teknologinen

Ekosysteemi on jonkin teknologian tai aiheen ympärille koottu, verkostoitunut kokonaisuus. Sen jäseninä voi olla akateemisia, julkishallinnollisia, järjestökentän, yrityskentän toimijoita ja yksilöitä. Ekosysteemin on tarkoitus toimia mahdollistavana alustana, josta syntyy ikään kuin orgaanisesti uutta toimintaa.

Ekosysteemi, Suomen Green ICT

Green ICT -ekosysteemi on suunniteltu Suomessa kohtaamispaikaksi kaikille, joita ilmastolle ja ympäristölle kestävä ICT kiinnostaa.

Green ICT

Perinteisesti tällä termillä on viitattu ympäristönsuojelun osalta kestävään tieto- ja viestintäteknologiaan. Nykyään se on muodostunut lähes synonyymiksi kestävälle ICT:lle, tosin sillä on ympäristöön ja etenkin ilmastoon liittyviä painotuksia.

GeSI, Global eSustainability Initiative

Kansainvälisten tieto- ja viestintäteknologia-alan yhtiöiden ja järjestöjen yhteistoimintaelin, joka tuottaa tutkimusta ja julkaisuja ICT-alan kestävästä kehityksestä. Näistä pääasiallinen on SMARTER-raportti, josta uusin on SMARTER 2030.

Hiilidioksidiekvivalentti

katso Kasvihuonekaasut.

Hiilijalanjälki

Hiilijalanjälki kuvaa jonkin organisaation, prosessin, tuotteen tai muun selkeästi määritettävän yksikön kokonaiskasvihuonekaasupäästöjä.

Hiilikädenjälki

Hiilikädenjälki kuvaa jonkin organisaation, prosessin, tuotteen tai muu selkeästi määritellyn yksikön vähentävää vaikutusta jonkin toisen yksikön kokonaiskasvihuonekaasupäästöihin.

Hiilineutraali

Hiilineutraalius tarkoittaa sitä, että organisaation kasvihuonekaasupäästöt eivät vaikuta negatiivisesti ilmastonmuutoksen etenemiseen, mukaan lukien päästökompensaatiot.

Hiilinielu

Hiilinielut ovat biologisia ekosysteemejä tai teknologisia järjestelmiä, jotka vähentävät kasvihuonekaasujen määrää ilmakehässä.

ICT, tieto- ja viestintäteknologia

Kaikki teknologia, jossa on tietojenkäsittelyyn ja tiedonsiirtoon liittyviä komponentteja, mukaan lukien niin kutsutut älykkäät teollisuusjärjestelmät ja teollinen internet (IoT).

Ilmastoviisas

Adjektiivi, joka tarkoittaa ilmastonmuutoksen pysäyttämisen huomioon ottavaa ratkaisua. Teollisuudessa tämä tarkoittaa ratkaisuja, jotka ottavat huomioon elinkaaren aikaiset kasvihuonekaasujen päästöt ja potentiaalisen hiilikädenjäljen, joka ratkaisulla on.

IoT Internet of Things, teollinen internet

Sisältää kaikki perinteiset teollisuuslaitteet, joissa on internet-yhteys ja mikroprosessori.

Kasvihuonekaasut

Ilmastonmuutosta ilmakehässä kiihdyttävät kaasut, kuten hiilidioksidi, kloorifluori-kaasut ja metaani. Näiden mittaamista varten on kehitetty mittariksi hiilidioksidiekvivalentti, jolla eri kaasujen ilmastoa lämmittävää potentiaalia voidaan tutkia yhteismitallisesti.

Kestävä ICT

Tietoyhteiskunnassa erottamaton osa kestävää kehitystä. Tarkoittaa kaikkia kestävää kehitystä tukevia tieto- ja viestintäteknologioita, sekä teknologioita, jotka mahdollistavat kestävää kehitystä taloudessa, yhteiskunnassa ja ympäristönsuojelussa.

Kestävä kehitys

Kestävä kehitys on prosessi, jossa otetaan huomioon inhimillinen kehitys, talouskasvu, yhteiskuntakehitys ja ympäristönsuojelu. Tavoitteena on maailma, jossa nykyinen sukupolvi voi saavuttaa tavoitteensa vaarantamatta tulevien sukupolvien mahdollisuuksia saavuttaa omansa.

YK:n kestävän kehityksen tavoitteet jaetaan seuraaviin:

Kestävä kehitys, inhimillinen

Inhimillisen kehityksen piiriin kuuluvat yksilön hyvinvointi, oikeudet ja velvollisuudet, sekä yhteiskunnalliset ihmisen hyvinvointiin suunnatut tekijät. Tavoitteita ovat esimerkiksi riittävä toimeentulo, mahdollisuus terveydenhuoltoon, perustarpeet kuten ruoka ja vesi, sekä yhtäläinen kohtelu hallinnossa. Inhimillisen ja sosiaalisen kehityksen raja on häilyvä.

Kestävä kehitys, sosiaalinen

Sosiaalinen kestävyys viittaa yhteiskunnallisesti vastuulliseen kehitykseen. Sosiaalisesti kestävään kehitykseen kuuluvat kansalaisvapaudet, oikeusvaltiokehitys, sekä tasa-arvoiset mahdollisuudet koulutukseen ja työhön. Etenkin teknologian osalta yhteiskunnalliset vaikutukset ja niiden tutkimus on vielä aluillaan. Siihen voidaan katsoa kuuluvaksi elektroniset vuorovaikutusmuodot, digitaaliset addiktiot, teknologian datavinoumien vaikutusten ehkäisy, tietoyhteiskuntakehityksen vaatimat taidot ja helppokäyttöisyystoiminnot. Inhimillisen ja sosiaalisen kehityksen raja on häilyvä.

Kestävä kehitys, taloudellinen

Taloudellinen kestävyys viittaa vastuulliseen taloudelliseen toimintaan sekä taloudelliseen toimintaan, joka ei heikennä inhimillistä, sosiaalista ja ympäristön kestävyyttä. Sen piiriin kuuluvat esimerkiksi hillitty inflaatio, kiertotaloussiirtymä, matala korruptio, tasapainoinen taloudenpito ja yritysten yhteiskuntavastuu.

Kestävä kehitys, tekninen

Tekninen kestävä kehitys viittaa teknologian vastuulliseen kehittämiseen. Siihen liittyvät vastuullisesti tuotetut teknologiset laitteet ja palvelut, sekä teknologisen velan minimointi. Kestävä kehitys, ympäristön Ympäristön kestävyys viittaa biodiversiteettiä, elinympäristöjä ja koskematonta luontoa säilyttävään ihmistoimintaan. Se sisältää myös ihmistoiminnan vahinkojen korjaamisen, luonnontilaistamisen ja ihmisen luontokädenjäljen minimoimisen.

Kiertotalous

Kiertotalous on talousmalli, jossa materiaalit kiertävät uudelleenkäyttöön ja neitseellisten materiaalien hankinta on minimoitu. Kiertotalous korostuu korkean teknologian aloilla, kuten teollisuudessa, jossa käsitellään paljon erilaisia erityisraaka-aineita.

Päästökompensaatio

Päästökompensaatio tarkoittaa organisaation kasvihuonekaasupäästöjen kompensoimista hiilinielujen avulla.

Päästöoikeudet ja -kauppa

Päästöoikeudet ovat julkishallinnon tapa rajoittaa päästöjä markkinamekanismin kautta. Ne mitataan tonneina hiilidioksidiekvivalenttia. Päästöjä voidaan hyvittää monella erilaisella tavalla, esimerkiksi jakamalla ja huutokaupalla. Organisaatiot voivat käydä kauppaa näillä oikeuksilla.

RoHS-direktiivi, Restrictions on Hazardous Substances

Myrkyllisten aineiden, kuten kevyt- ja raskasmetallien sekä brominoitujen yhdisteiden ja polyvinyylimuovien määrää elektroniikassa rajoittavat EU-direktiivi.

Uusiutuva energia

Energia, joka tuotetaan tavoilla, jotka eivät tuotannon aikana kuluta rajallisia luonnonvaroja. Tuotantovälineiden kuten aurinkopaneelien ja tuulimyllyjen valmistuksen aikana kulutetut raaka-aineet eivät yleensä ole mukana uusiutuvan energian määritelmässä.

Vastuullisuus

Yritystoiminnassa vastuullisuudella tarkoitetaan toimia, jotka eivät suoraan liity yrityksen ydinliiketoimintaan tai lakisääteisiin velvollisuuksiin omistajia ja sijoittajia kohtaan. Sen yleisin muoto on pitkään ollut ESG-malli (environment, social, governance).

Viherpesu

Markkinointiin ja ympäristöraportointiin liittyvä termi, jolla kuvataan näennäisesti ilmaston- ja ympäristönsuojeluun liittyviä toimia, joilla ei ole oikeita positiivisia vaikutuksia. Viherpesulla kuvataan ilmasto- ja ympäristötoimia, jotka olisi liiketoiminnassa tehty muutoinkin tai liioitellaan toimia valikoivan kuvaamisen ja tilastojen esittämisen kautta.

Vihreä energia

EU:n käsite, joka käsittää uusiutuvat energialähteet. Jotkut EU-maat, kuten Ranska ja Suomi, laskevat myös ydinvoiman vihreäksi energiaksi. Saksa laskee maakaasun ja nestekaasun vihreäksi energiaksi.

Vähähiilisyys

Kuvaa organisaation, tuotteen, prosessin tai muun selkeästi määriteltävän yksikön kasvihuonekaasujen vähäpäästöisyyttä verrattuna muihin vastaaviin yksiköihin.

WEEE-direktiivi, Waste Electronic and Electrical Equipment

Elektroniikkajätteen käsittelyä ja keräämistä koskeva EU-direktiivi. Velvoittaa elektroniikkaa myyvät yritykset ottamaan vastaan ja käsittelemään kuluttajamarkkinoilta elektroniikkajätettä kierrätystä varten.