Ilmastonmuutokseen sopeutuminen lakkasi olemasta puuhastelua jo jonkin aikaa sitten. Siinä pyörii miljardeja, ja tätä kirjoittaessa Suomen valtion tavoitteena on edelleen olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Kun ilmaston lämpenemisen torjunta vaatii yhä ponnekkaampia toimia, on odotettavissa, että vähäpäästöisyyden merkitys tuotteiden ja palveluiden koko arvoketjulle lisääntyy tuntuvasti lähivuosina. Sitä odottavat niin asiakkaat, yhteistyökumppanit, osakkaat kuin viranomaiset.
Kyse ei ole niinkään vastuullisen ajattelun mainehyödyistä, vaan raa’asta bisneksestä: GeSI SMARTer-raportti ennustaa ilmasto- ja ympäristöystävällisille ICT-ratkaisuille 11 triljoonan dollarin globaalia tuottopotentiaalia. Informaatio- ja kommunikaatioteknologioilla (ICT) on muutenkin mahdollisuus toteuttaa yritystoiminnan päästövähennyksiä kohtuullisen pienillä investoinneilla, joten tarjolla oleviin ratkaisuihin kannattaa tutustua. Tämä tietosalkku esittelee ratkaisuja kuudesta eri teollisuusyritystoiminnan aihepiiristä, joihin palaamme myöhemmin tässä luvussa. Voit myös katsoa hankkeen lyhyen esittelyvideon YouTubesta.
Miksi Suomen pitäisi toimia? -keskustelusta vientipotentiaalin tunnistamiseen ja tunnustamiseen
Etenkin ulkomaille vientiteollisuutta harjoittavat yritykset ottanevat ilolla vastaan tiedon, että aihetta selvittänyt Teknologiateollisuus ry. arvioi Suomen erityispiirteeksi suuren hiilikädenjäljen. ”Nykyisten vientituotteiden kädenjäljen arvioidaan olevan vähintään 20 Megatonnia CO 2 ekv./v., mikä vastaa nelinkertaisesti teknologiateollisuuden omia hiilipäästöjä Suomessa. Kädenjälki on arvioitu myös kehitteillä oleville teknologioille. Uudet ratkaisut voivat kasvattaa kädenjälkeä lisää yli 50 Mt CO2 ekv./v. Vähähiilisyys ja kädenjälki tarjoavat Suomelle merkittävää liiketoimintapotentiaalia”, kuvaillaan Teknologiateollisuuden vähähiilitiekartassa.
Teknologiateollisuus myös toteaa, että globaalissa markkinaympäristössä suomalainen osaaminen voi auttaa vähentämään päästöjä kaikkialla maailmassa. Vaikutusta vahvistaa entisestään se, kun puhtaita teknologioita viedään maihin ja toimialoille, joilla päästöt ovat tällä hetkellä suuria.
Lakipakettien ja konfliktien vihreät välillisvaikutukset
Ostajien, osakkaiden ja asiakkaiden lisääntyneiden vaatimusten lisäksi EU-tasolla on käynnissä erilaista vihreään siirtymään liittyvää lainsäädäntötyötä. Lakihankkeet vaikuttavat esimerkiksi päästöjen raportointiin ja vastuullisuusviestinnän harhaanjohtavan markkinoinnin vähentämiseen.
Osa sääntelystä tulee aluksi velvolliseksi vain suurille tai pörssiin listautuneille yrityksille, kuten alkuvuodesta 2023 kestävyysraportointidirektiivin myötä voimaan tullut raportointivelvoite. Kehitys tulee kuitenkin johtamaan tarkempaan päästöjen seurantaan myös pk-sektorilla. Tämä tulee merkitsemään esimerkiksi sitä, että yhä useamman alihankintayrityksen tulee kyetä vastaamaan hankkijan päästötavoitteisiin. Koska pienteollisuudessa on paljon alihankintaa ja B2B-ympäristössä toimivia yrityksiä, tulee sen aloille tarjota räätälöityjä keinoja varautua ajoissa teollisuuden vihreään siirtymään. Lisäksi vuodesta 2024 alkaen raportointivelvoite ulotetaan koskemaan myös pienempiä yrityksiä. Ekologisesti kestävät ratkaisut vaikuttavat joskus myös muualla. Venäjän suurhyökkäyksen myötä keväällä 2022 Suomen suhteet merkittävään kauppakumppaniin muuttuivat paljon hyisemmiksi. Ulkopoliittiset mullistukset herättivätkin keskustelua, että yritysten kannattaisi pyrkiä eroon Venäjältä tuoduista fosiilisista polttoaineista. Green ICT -ajattelu säästää ilmaston lisäksi energiaa ja sitä kautta rahaa, joten ketterä tarttuminen aiheeseen tukee teollisuusyritystä tulevina vuosina.
Punnituilla ratkaisuilla pk-yrityksen päästöt alas
Tulevaisuudessa yhä useampi yhteistyökumppani ja asiakas siis haluaa nimenomaan ilmastoystävällisiä tuotteita ja palveluita, joita Suomella on hyvät mahdollisuudet tarjota. Laakereille ei kannata jäädä lepäämään, vaan tarttua tarmokkaasti vähähiilisyyden mahdollisuuksiin. Mutta mistä lähteä liikkeelle?
Uudenmaan Green ICT -hankkeessa toteutettu kartoitus totesi, että pk-yrityksissä työtä omien päästöjen vähentämiseksi jarruttaa eniten resurssien puute, mikä estää selvittämästä oman yrityksen vaihtoehtoja. Siksi tämä tietosalkku tarjoaa ajattelun aiheeksi punnittua mutta helposti omaksuttavaa tietoa kestävän ICT:n mahdollisuuksista teollisuuden pk-yrityksille. Näin pienet yritykset saavat hieman tasoitusta sille takamatkalle, jolta ne joutuvat aloittamaan suhteessa isompiin kilpailijoihin.
Kuinka luet tätä tietosalkkua
Olemme käyttäneet tässä oppaassa sitä teemajaottelua, jonka Teknologiateollisuuden vähähiilitiekartta tunnistaa tehokkaaksi viitekehykseksi vähentää teollisuusalojen päästöjä.
Teemat
- vihreät ICT-hankinnat
- vihreät pilvipalvelut
- älykkäät automaatio- ja ohjausjärjestelmät
- IoT:n, datan ja tekoälyn hyödyntäminen liiketoiminnassa
- vihreä robotiikka
- paperiton toimisto, laskutus ja logistiikka
Jokaisen teeman omaan lukuun on koottu keinoja teollisuuden pk-yrityksen hiilijalanjäljen pienentämiseksi tai jopa kädenjäljen kasvattamiseksi. Olemme välillä linkanneet myös tiettyjä teemoja koskeviin hankkeen koulutustallenteisiin, joiden avulla voit syventää osaamistasi. Lisäksi salkusta löytyy tukku esimerkkitarinoita suomalaisista yrityksistä, jotka ovat jo joko ottaneet käyttöön näitä ratkaisuja, suunnittelevat muutosta hyödyntävät kestävyyttä osana tuote- tai palveluvalikoimaansa.
Olemme laatineet tämän tietosalkun erityisesti teollisuuden pk-yritysten tarpeet huomioiden, mutta toivomme sen hyödyttävän myös muiden alojen pk-yrityksiä soveltuvin osin. Salkku on toteutettu osana Green ICT teollisuuden pk-yrityksille Keski-Suomessa -hanketta, jota TIEKE koordinoi vuosina 2022 – 2023 Keski-Suomen ELYn myöntämällä EAKR-rahoituksella.
Toivottavasti löydätte tietosalkusta paljon toteuttamiskelpoisia ratkaisuja ja voitte kohdata muuttuvan maailman entistä vahvempina!
Green ICT Keski-Suomessa -hanketiimi TIEKE ry.
Hiilijalanjälki ja hiilikädenjälki
Yrityksen hiilijalanjälki tarkoittaa sitä kuormitusta ilmastolle, jota yrityksen toiminta aiheuttaa. Yrityksen hiilikädenjälki tarkoittaa positiivisia ilmastovaikutuksia, jota yrityksen toiminnan perusteella syntyy. Löydät lisää termejä Green ICT -sanastosta.
Green ICT teollisuuden pk-yrityksille Keski-Suomessa -hanketta rahoitettiin 1.1.2022.–14.4.2023 Keski-Suomen ELY-keskuksen koordinoimasta REACT-EU-rahastosta, Euroopan aluekehitysrahastosta. Rahoitus myönnettiin osana Euroopan unionin COVID-19-pandemian johdosta toteuttamia toimia.
