hands using a mouse with a plant

Tieto- ja viestintäteknologia (ICT) on arkipäivää kaikilla toimialoilla. ICT-hankinnoilla voi olla myös iso merkitys yrityksen ilmasto- ja ympäristötoimien vaikutuksiin. Hankinnat voi jakaa karkeasti kolmeen eri osa-alueeseen, joita ovat laitehankinnat, ohjelmistohankinnat ja palveluhankinnat. Näistä etenkin laitehankinnat korostuvat nykyaikaisessa teollisuudessa, kun lähes kaikissa laitteissa on piirilevy ja jonkinlaisia älytoiminnallisuuksia. Palveluhankinnoissa korostuvat pilvi- ja verkkopalveluiden hankinnat, joissa on mahdollisuus vähävirtaisiin ratkaisuihin. Ohjelmistoilla on hyvin eri kokoisia jalanjälkivaikutuksia, mutta myös kädenjälkivaikutukset on hyvä ottaa huomioon.

Valmistavan teollisuuden aloilla ICT muodostaa melko pienen osan yritysten ja niiden arvoketjujen hiilijalanjäljestä ja energiankäytöstä. Sama pätee pääosassa elintarviketeollisuutta ja isossa osassa korjausteollisuutta. Tämän vuoksi perinteisillä teollisuudenaloilla ICT:n kädenjälkivaikutus korostuu, koska monet teollisuusprosessit ovat pitkälti automatisoituja ja niitä ohjataan ICT-avusteisesti. Jalanjälkivaikutusta ei kuitenkaan tule unohtaa, etenkin kun monia digitaalisia prosesseja ajetaan ympäri vuorokauden, eli niiden pitkän aikavälin vaikutukset kumuloituvat.

Liikevaihto: 656,7 M€
Henkilöstö: Yli 400 henkeä Suomessa. Toimipisteitä lisäksi Ruotsissa, Virossa, Yhdistyneissä kuningaskunnissa, Yhdysvalloissa ja Kiinassa.
Toimiala: Teollinen kierrätys ja kierrätyspalvelut
Kotipaikka: Espoo, Keski-Suomen palvelupiste sijaitsee Muuramessa

Kuusakoski Oy on yli sata vuotta vanha yritys, joka aloitti Viipurissa romunkeräysyrityksenä. Vuosien saatossa yhtiö kasvanut kansainväliseksi kiertotalouden ja kierrätyspalveluiden toimijaksi. Historiansa aikana Kuusakoski Oy on laajentunut useasti yritysostojen kautta. Yksi näistä ostoista oli Jyväskylän Rauta ja Romu oy, jonka kautta Kuusakosken toiminta aikoinaan laajeni Keski-Suomeen.

Yritys kerää metallijätettä ja elektroniikkaromua kierrätettäväksi. Erotellut kierrätysmateriaalit se myy puolestaan raaka-aineeksi jalostusteollisuuteen murskemuodossa. Tämä tapahtuu esimerkiksi erottelemalla erilaisista jäte- ja romuvirroista tietyn pitoisuuden omaavia murskeita, joita myydään tasalaatuisena raaka-aineena jalostusteollisuudelle. Tämänkaltainen murske toimii käytännössä samalla tavalla kuin metallimalmi. Kaikkea materiaalia ei tarvitse kuitenkaan murskata. Kuusakoski tietoturvakäsittelee vuositasolla kymmeniä tuhansia IT-laitteita uudelleenkäyttöön.

Kuusakosken viimeisin aluevaltaus on kierrätysrejektin jatkojalostus. Rejektillä tarkoitetaan kierrätyksestä ylijäänyttä materiaalia. Rejekti on tähän asti ollut kierrätyksen ongelmajätettä, joten sen jatkokierrätyksellä saadaan nostettua kierrätysastetta. Lisäksi Kuusakosken palveluihin kuuluu logistiikkaa, uudelleenkäyttökunnostusta, materiaalikäsittelyä ja erilaisia materiaalianalyysejä.

Kestävät ICT-laitehankinnat

Keskeisimmät ICT-laitehankinnat teollisuudessa ovat työntekijöiden työasemat ja älylaitteet, prosessinohjauksen palvelimet ja erilaiset toimiston oheislaitteet, kuten tulostimet.

Palvelinyksiköiden, työasemien, älylaitteiden ja oheislaitteiden kohdalla helpoin tapa varmistaa ilmasto- ja ympäristöystävällisyyden riittävä taso on TCO Certified -merkintä. TCO on ruotsalainen, ISO-standardoitu sertifikaatti, jossa otetaan huomioon laitteiden valmistuksen aiheuttamien päästöjen ja luonnonvarojen käytön lisäksi sosiaalisia seikkoja, kuten materiaalien alkuperä ja valmistuksen työolot. TCO-sertifioidut laitteet löytyvät helposti ilmaisesta Product Finder -työkalusta.

TCO-sertifointiin kuuluvat kolmannen osapuolen tekemät puolueettomat auditoinnit vähintään puolen vuoden välein. Sertifikaatin vaatimuksia myös tarkastetaan säännöllisesti ja alan vihreän siirtymän edetessä sen kriteerit kiristyvät.

Laitteen ilmasto- ja ympäristökuormaan vaikuttaa myös sen käyttöikä. ICT-laitteiden valmistus ja kierrätys ovat energiaintensiivisiä prosesseja. Esimerkiksi älypuhelinten elinkaaren energiankäytöstä noin 80 % lasketaan syntyvän sen käyttövaiheen ulkopuolella. Suositeltu käyttövaiheen elinkaari työasemille ja kannettaville tietokoneille on 6 vuotta, palvelimille ja oheislaitteille 10 vuotta ja älylaitteille 4–5 vuotta. Hyvänä perusperiaatteena voi pitää sitä, että ostaa hieman keskitasoa paremman laitteen, jolloin sen suorituskyky pysyy hyvänä vähän vanhempanakin.

Teollisuuden työtiloissa käytetyissä laitteissa kannattaa suosia laitteita, jotka on tehty kestämään rasittavia oloja ja rankempaa käyttöä. Hyvä perustaso vaikeissa oloissa käyttövarmoille ICT-laitteille on Yhdysvaltojen armeijan standardi MIL-810-STD. Standardi on laitevalmistajien tuntema ja melko kysytty, joten sitä voi vaatia teollisuusympäristöön sijoitettavilta laitteilta.

Kysymyslista laitehankinnoissa avustamaan

  •  Voiko nykyisiä laitteita päivittää uusilla osilla ja pidentää käyttöikää? Onko laitteen akku mahdollista uusia ilman huoltoa? 
  • Käytetäänko laitteissa kierrätysosia? Kuinka suuri osa laitteen osista on kierrätettyjä/kunnostettuja ja kuinka suuri osa raaka-aineista on kierrätettyä materiaalia?
  • Onko laitteiden käyttöikää tai leasing-sykliä mahdollisuus kasvattaa? Voiko laitteelle saada pidennetyn tuen, esimerkiksi 6 vuotta?
  • Onko mahdollista hankkia käytettyjä, tehdaskunnostettuja laitteita? 
  • Onko laite valmistettu oloissa, joissa työntekijöiden hyvinvointi otetaan huomioon? 
  • Onko laitteeseen käytettyjen raaka-aineiden tuotanto toteutettu reilun tuotannon periaatteiden mukaisesti? 
  • Onko laitteen kierrätys toteutettu reilusti ja turvallisesti? 
  • Tyhjennetäänkö laitteeni tietosuoja ja tietoturva huomioon ottaen, kun se kierrätetään? Jos tyhjennetään, millaisella protokollalla? 
  • Onko laitteelle mahdollista saada kaksi leasing-sykliä, esimerkiksi kolmen vuoden työntekijäkäytön jälkeen kolmen vuoden sykli koulukäytössä tai harjoittelijan/kesätyöntekijän koneena? 
  • Kestääkö laite sen suunniteltua käyttöä esimerkiksi kenttäoloissa, liikkuvassa työssä tai tehdasympäristössä?

Liikevaihto: 3 miljoonaa euroa
Henkilöstö: 31 henkeä
Toimialaluokka: 61900 Muut televiestintäpalvelut
Kotipaikka: Jyväskylä

Aito Supportin liiketoiminnan lähtökohtana on pidentää älylaitteiden elinkaaria tuottamalla laitteiden vuokraukseen perustuvaa kokonaispalvelua. Yhtiö on valtuutettu Samsung-huoltoliike, joka huolehtii laitteiden kunnosta vahvalla asiantuntemuksella ja alkuperäisillä varaosilla. Aito Support tuottaa sekä kuluttaja- että yrityspalveluita, kuten uusien ja kierrätettyjen laitteiden vuokrausta, vaihtopalvelua, tietoturvaa, tietoturvallista käytöstä poistamista ja kierrätystä varaosien kierrätys mukaan lukien. Yritys tähtää laitteiden elinkaaren pidentämiseen kohti viittä vuotta.

Mobiililaitteiden yksi suurimmista ongelmista on niiden lyhyt elinkaari. Jopa 80 % älypuhelimen elinkaaren energiankäytöstä tulee käyttövaiheen ulkopuolella, mikä korreloi suoraan päästöihin. Aito Support on tarttunut haasteeseen: heidän palvelulupauksensa on pidentää puhelimen käyttöikää vähintään kahdella vuodella ja vähentää päästöjä vähintään 50 %. Nykyisten älypuhelimien käyttöikä on keskimäärin hieman yli kaksi vuotta, joten kahden lisävuoden tuominen elinkaareen käytännössä riittää puolittamaan laitteen elinkaaren päästövaikutukset.

Yritys tekee myös pehmeää kierrätystä silloin, kun laitteita ei voi korjata. Aito Support ottaa vanhoista laitteista toimivia osia uusiokäyttöön huollettuina varaosina. Käyttökelvottomat osat ja laitteet kierrätetään vastuullisesti kumppanien kautta.

Kestävät ohjelmistohankinnat

Toisin kuin kestävissä laitehankinnoissa, ohjelmistojen hankintoihin ei ole olemassa kunnollisia standardeja. Ohjelmistoihin ei myöskään ole olemassa yhtä soveltuvaa mallia, jota voisi käyttää kaikkien ohjelmistojen hankintaan. Yleisesti ottaen monet tavallisessa toimistokäytössä olevat ohjelmistot, kuten sähköpostipalvelu ja toimiston verkkolevy, kannattaa ostaa pilvipalveluna. Yleisimmin käytetyt pilvipalvelut ovat Microsoft O365 ja Google Business. Oman sähköpostipalvelimen tai verkkolevyn käyttö voi toki tulla kyseeseen esimerkiksi syrjäisen sijainnin takia (huonot verkkoyhteydet) tai liiketoiminnan takia kriittisten tietojen suojaamissyistä.

Monet teollisuuden prosessinohjauksen sovellukset tehdään räätälöityinä, joko laitevalmistajan tuottamana tai kolmannen osapuolen tiettyyn tarkoitukseen ohjelmoimana. Tällöin hankkijalla on suurin mahdollisuus vaikuttaa ohjelmiston ilmastovaikutuksiin, kuten energiankäyttöön. Useimmiten tämänkaltaisten järjestelmien tärkeä kriteeri on yksinkertaisuus, koska se lisää toimintavarmuutta. Tämä kulkee myös useimmiten käsi kädessä ohjelmiston käyttämien laiteresurssien ja energian kanssa. Alla olevassa kuvassa on vertailtu eri ohjelmistohankintamenetelmien vaikutuksia.

Vaikka vakiintuneet standardit ohjelmistojen hiilijalanjälkeen puuttuvat, on ICT-ala itse kehittänyt joitain kriteerejä kestävyyden arviointiin. Esimerkiksi suomalaisten ICT-yritysten yhdistys, Koodia Suomesta ry, myöntää hiilineutraaliusmerkkiä ilmastovastuullisuuden kriteerinsä täyttäville yrityksille.

Kuva: Ohjelmistohankintojen tyyppien edut ja haitat

Kysymyksiä avuksi ohjelmistohankintojen tekoon 

  • Mitä minimivaatimuksia ohjelmisto vaatii työasemalta?
  • Voiko ohjelmistosta ostaa ainoastaan tarvittavat ominaisuudet?
  • Onko ohjelmistosta olemassa kevyttä versiota, jonka pyörittäminen vie vähemmän laitteen muistia?
  • Onko ohjelmiston tuottajalla Koodia Suomesta ry:n hiilineutraalisuusmerkki tai muu ympäristömerkki?
  • Onko ohjelmiston tuottaja sitoutunut vähähiiliseen tai hiilineutraaliin toimintaan muulla tavoin?
  • Onko ohjelmisto tuotettu maassa, jossa on reilut työolot?
  • Jos kyseessä on verkko-ohjelmisto, käyttääkö ohjelmiston konesali uusiutuvaa energiaa ja ohjataanko hukkalämpö johonkin hyödylliseen tarkoitukseen?

ICT-palveluiden hankinnat

Yleisimmät ICT-palvelut, joita teollisuusyritys tarvitsee, ovat erilaiset verkkopalvelut. Näihin kuuluvat ICT-infrastruktuuri, verkkoyhteydet, verkkosivut ja pilvipalvelut. Infrastruktuuripalveluilla viitataan niihin palveluihin, joilla mahdollistetaan työasemien, oheislaitteiden, älylaitteiden ja teollisen internetin (IoT) laitteiden kytkeminen toisiinsa. Näitä ovat käytännössä erilaiset sisäverkot, kuten rakennusten verkkokaapelointi, ja langattomat yksityisverkot, kuten WLAN ja 5G-verkot.

Lähtökohtana verkkojen energiatehokkuudelle toimii malli, jossa fyysiset kaapeliverkot ovat energiatehokkaampia kuin langattomat verkot. Langattomien verkkojen osalta WLAN-verkot ovat puolestaan tehokkaampia kuin mobiiliverkot kuten 4G ja 5G. Langattomien verkkojen osalta energiankulutus kasvaa neliönä suhteessa etäisyyteen tukiasemasta. Verkoissa kannattaa siis suosia kaapeliyhteyksiä, niin internetiä kuin mahdollisuuksien mukaan erilaisia sisäverkkoja käytettäessä. Kaapeliyhteydet ovat myös luotettavampia kuin langattomat verkot, joten kriittisissä käyttökohteissa ne ovat muutenkin käytännössä välttämätön valinta.

Lisätietoa teollisesta 5G-verkosta voit katsoa Telian esityksestä

Verkkosivustot myydään usein pakettina, johon kuuluu verkkosivujen lisäksi webhotellin palvelintila, verkkoyhteys sekä erilaiset tekniset taustapalvelut. Verkkosivustoissa riittävä yksinkertaisuus on niiden tärkein energiatehokkuuden mitta. Kevyet sivut myös latautuvat nopeammin, joten niitä on mukavampi käyttää. Verkkosivuja hankkiessa kannattaa myös varmistaa, että käytetty palvelintila hyödyntää hukkalämpönsä ja käyttää ilmastoystävällisiä energianlähteitä, kuten tuuli-, vesi- tai ydinvoimaa.

Lisätietoa oman palvelimen hukkalämmön hyötykäytöstä löydät Kuulean esityksestä hankkeen koulutustallenteelta.

Kysymyksiä ICT-palveluhankintojen tueksi

Verkkosivut

  • Käyttääkö verkkosivun palveluntarjoaja ja hosting-palvelu uusiutuvaa energiaa?
  • Onko verkkosivu optimoitu kevyesti ladattavaksi?
  • Ovatko verkkosivuston kuvat soveltuvan kokoisia ja riittävän pienessä kuvaformaatissa?
  • Käytetäänkö verkkosivustolla raskaita tekniikoita, kuten JavaScript, Pearl ja Python?
  • Käytetäänkö verkkosivuilla seurantapikseleitä tai evästeitä, raskasta analytiikkaa tai vastaavaa?

Pilvipalvelut ja konesalipalvelut

  • Käyttääkö palveluntarjoaja uusiutuvaa energiaa pilvipalvelun ylläpitoon?
  • Sijaitseeko pilvipalvelu Suomessa tai muutoin lähellä käyttökohdetta?
  • Käytetäänkö datakeskuksen tai palvelinsalin hukkalämpö hyödyksi?