Kauppamatkustajan ongelman ratkaisusta kohti vihreän ICT:n kädenjälkeä

Ilmakuva maantiesillasta, joka ylittää monikaistaisen valtatien vihreän maaseutumaiseman keskellä. Tiellä kulkee kuorma-autoja. Kuvan yläreunassa ovat Euroopan unionin osarahoituksen, Elinvoimakeskuksen ja VICTIS-hankkeen logot

Reittioptimointi tunnetaan logistisena haasteena, mutta samalla se on esimerkki siitä, miten ICT-ratkaisujen avulla voidaan saavuttaa konkreettisia ympäristöhyötyjä. Kauppamatkustajan ongelma ja sen sovellukset osoittavat, että pieniltäkin vaikuttavat tehostukset voivat vähentää sekä kustannuksia että päästöjä merkittävästi.

Miten tukea ympäristökestävämpää ohjelmistokehitystä?

Henkilö työskentelee tietokoneiden ääressä ohjelmakoodin parissa. Pöydällä on useita näyttöjä ja kannettavia tietokoneita, joiden näytöillä näkyy ohjelmistokehitykseen liittyvää koodia. Kuvan vasemmassa yläkulmassa ovat Euroopan unionin, Päijät-Hämeen liiton, Varsinais-Suomen liiton, Hämeen liiton ja Etelä-Karjalan liiton logot. Oikeassa yläkulmassa näkyy Ympäristö OK -hankkeen logo. Kuva havainnollistaa ohjelmistokehitystä ja ICT-alan ympäristökestävyysteemojen kehittämistä.

Digitalisaatio on kasvanut kriittiseksi osaksi yhteiskunnan toimintaa, mutta samalla sen ympäristövaikutukset ovat nousseet uudelle tasolle. Ohjelmistojen energiankulutus, datakeskusten kuorma ja laitteiden lyhyt elinkaari muodostavat kokonaisuuden, jota organisaatiot eivät voi enää sivuuttaa. Juuri tähän tarpeeseen vastaa Ympäristö OK – ICT-hankintojen ympäristökestävät ohjelmistokriteerit -hanke, joka kokoaa yhteen korkeakouluja, julkisia toimijoita ja yrityksiä kehittämään konkreettisia ratkaisuja ICT:n ympäristökestävyyteen. Hankkeen […]

Vihreä koodaaminen: miksi ohjelmistojen kestävyys alkaa arjen kehitysvalinnoista

Digitalisaatio nähdään usein yhtenä ratkaisuna kestävyyshaasteisiin. Digitaaliset työkalut voivat vähentää matkustamista, tehostaa resurssien käyttöä, automatisoida prosesseja ja tukea parempaa päätöksentekoa. Samalla on tärkeä muistaa, että myös digitaaliset järjestelmät kuluttavat energiaa ja resursseja. Jokainen sovellus, API-kutsu, dataputki, pilvipalvelu ja tekoälyratkaisu toimii laskentainfrastruktuurin varassa, joka käyttää sähköä, laitteistoa, verkkokapasiteettia ja tallennustilaa.

10 askelta kohti vihreämpää ICT:tä

Henkilö pakkaa pahvilaatikkoon käytöstä poistettavaa tietotekniikkaa, kuten näppäimistöä ja kannettavaa tietokonetta. Taustalla näkyy tietokonenäyttö. Kuvan yläreunassa ovat Euroopan unionin osarahoittama -tunnus sekä Elinvoimakeskuksen logo.

Moni organisaatio tunnistaa, että ICT-toiminnan ympäristövaikutuksiin pitäisi kiinnittää aiempaa enemmän huomiota. Alkuun pääseminen voi kuitenkin tuntua haastavalta. Mistä kannattaa aloittaa? Mitkä toimenpiteet tuottavat eniten hyötyä? Entä miten vihreä ICT saadaan osaksi organisaation jokapäiväistä toimintaa?

Ympäristökestävyys koskee jokaista yritystä, mutta harva tietää oman tasonsa

Henkilö työskentelee pöydän ääressä avoimen kannettavan tietokoneen kanssa, jonka näyttö on valkoinen; pöydällä on muistivihko, paperia ja pienen tuuliturbiinin malli, ja taustalla näkyy kasveja sekä EU:n osarahoitustunnus.

Yrityksiltä odotetaan yhä enemmän tietoa ympäristövaikutuksistaan. Ympäristökriteerit nousevat esiin asiakkaiden vaatimuksissa, hankintaketjuissa, rahoituksessa ja tarjouspyynnöissä. Samalla monessa yrityksessä herää kysymys: teemmekö jo riittävästi – vai pitäisikö tehdä enemmän? Entä mihin asioihin kehittämistä kannattaisi ensiksi kohdistaa?

On aika tehdä ohjelmistojen ympäristövaikutukset näkyviksi

Henkilö kirjoittaa näppäimistöllä työpöydän ääressä kahden näytön edessä, joilla näkyy ohjelmakoodia. Kuvan yläreunassa on EU-rahoitukseen ja alueellisiin liittoihin liittyviä logoja, ja oikeassa yläkulmassa Ympäristö OK -tunnus.

Digitaaliset palvelut ovat arjen perusta, mutta niiden ympäristövaikutukset jäävät usein näkymättömiin. Kun organisaatiot rakentavat ja hankkivat ohjelmistoja, ne tekevät samalla valintoja, jotka vaikuttavat energiankulutukseen, hiilijalanjälkeen ja resurssien käyttöön pitkälle tulevaisuuteen. Ohjelmistot mahdollistavat tehokkaampia palveluja, sujuvampia prosesseja ja parempaa päätöksentekoa niin julkisella kuin yksityisellä sektorilla. Samalla niiden kasvava käyttö lisää taustalla toimivan infrastruktuurin kuormitusta. Ohjelmistojen ympäristövaikutukset […]

SOHJO toi kehittämistyön ja Itä-Suomen yrityskentän yhteen

Kuvassa kaksi vihreisiin huppareihin pukeutunutta henkilöä seisoo tapahtumataustan edessä. Vasemmalla oleva henkilö pitää olkapään päällä vihreää ämpäriä, jossa lukee “VICTIS” ja pienempänä teksti vihreästä ICT:stä, sekä näyttää toisella kädellä rauhanmerkkiä. Oikealla oleva henkilö on selkä kameraan päin ja osoittaa peukaloillaan hupparin selkäpuolella olevaa kuvioita ja tekstiä “Green ICT -ekosysteemi”. Taustalla näkyy “SOHJO”-teksti. Yläreunassa ovat Euroopan unionin osarahoitusmerkintä sekä Elinvoimakeskuksen logo.

Business Joensuun operoima SOHJO on vakiinnuttanut asemansa Itä-Suomen keskeisimpänä bisnes- ja verkostoitumistapahtumana. Maaliskuussa 2026 Joensuussa järjestetty tapahtuma kokosi yhteen yrityksiä, kehittäjäorganisaatioita, sijoittajia ja asiantuntijoita Suomesta ja kansainvälisesti. Keskusteluissa korostuivat kasvu, teknologia ja innovaatiot – kiinteässä yhteydessä kestävään kehitykseen ja vihreään siirtymään. TIEKE osallistui SOHJOon VICTIS – Vihreää ICT:tä Itä-Suomesta -hankkeen voimin, tuoden tapahtumaan oman antinsa […]

Digitaalinen vastuullisuus alkaa ennen teknologiaa

Kun puhumme vihreästä ICT:stä, keskustelu lipsahtaa helposti teknisiin yksityiskohtiin. Energiankulutukseen, pilvipalveluihin, järjestelmiin. Se on ymmärrettävää. Mutta samalla katoaa usein se, mikä on olennaisinta.
Digitalisaatio ei ole neutraali ilmiö. Se on seurausta valinnoista. Hankinnoista, sopimuksista, käyttöiästä, siitä mikä koetaan normaaliksi ja mikä vaivalloiseksi.
Siksi digitaalinen kestävyys ei synny koodista. Se syntyy ennen sitä.

Kädenjälki on seuraava suuri kilpailuetu, mutta ymmärrämmekö vielä sen mahdollisuudet?

Henkilö työskentelee pöydän ääressä avoimen kannettavan tietokoneen kanssa, jonka näyttö on valkoinen; pöydällä on muistivihko, paperia ja pienen tuuliturbiinin malli, ja taustalla näkyy kasveja sekä EU:n osarahoitustunnus.

Kädenjäljestä puhutaan nyt enemmän kuin koskaan, kun yritykset ja organisaatiot etsivät tapoja vaikuttaa omien päästöjensä ilmastovaikutuksiin. LUT-yliopiston tutkijat Laura Lakanen ja Laura Partanen kertovat, miksi kädenjälki on noussut keskeiseksi teemaksi ja mitä se tarkoittaa niin yrityksille kuin tavallisille ihmisille.  Mikä ihmeen kädenjälki? Partanen kertoo, että kädenjälki kuvaa yrityksen positiivista ympäristövaikutusta, eli sitä kuinka paljon sen […]

Green ICT -ekosysteemin tapaamisten satoa, osa 2

Kansallisen Green ICT -ekosysteemin tapaamiset ovat keränneet ensimmäisen toimintavuotensa aikana satoja osallistujia. Ekosysteemissä on käsitelty mm. kestävän ICT:n termien määrittelyä, ICT-alan ympäristömittareita ja aihealueen standardointityötä. Aihealue on haasteellinen ICT-alan läpileikkaavan luonteen ja vaikean mitattavuuden takia. Millaisessa vaiheessa Suomessa tällä hetkellä ollaan?