Teollisuusautomaatiolla on pitkä historia 1700-luvun puolivälin kehruu-jennystä nykypäivän pitkälti automatisoituun Tesla Giga Factory -konseptiin. Sen avulla on nimenomaan korvattu ihmisten tekemää lihastyötä. Automaatiolla viitataan nykypäivänä yleensä erilaisia teollisuusprosessin työvaiheita tehostaviin laitteisiin, konesahoista maidon pastörointilaitteistoihin ja maalinsekoittimista paperikoneisiin. Ohjausjärjestelmillä taas viitataan perinteisiin tietojärjestelmiin, joilla prosessia ohjataan ja valvotaan. Kaikki teollisuustyö on käytännössä nykyään automatisoitua.
Automaatio- ja ohjausjärjestelmillä saavutetaan myös positiivisia ilmasto- ja ympäristövaikutuksia, etenkin massatuotantoteollisuudessa. Näistä ilmeisin on optimointi, jolla voidaan vähentää turhaa energiankäyttöä ja materiaalihukkaan. Ajamalla laitteita niiden suunnitellulla optimikäyttöteholla säästetään myös laitteiden kuluvia osia ja vähennetään tarvetta huollolle ja siihen liittyville käyttökatkoille.
Automaatio mahdollistaa myös tuotannon reaaliaikaisen seurannan ja automatisoidun laadunvalvonnan. Tällöin virheet huomataan nopeammin ja ne voidaan korjata, joka vähentää vaaditun laatustandardin mukaisten virheellisten tuotteiden tuotantomäärää. Tämä säästää niin ajo- kuin työaikaa sekä resurssien uudelleenkäyttöön menevää hukkaa. Samalla tuotannon energiankulutusta ja päästöjä voidaan vähentää.
Perinteisen automaation vahvuutena on sen toimintavarmuus, tuttuus ja helppokäyttöisyys. Tietyillä kriittisillä aloilla tuotannon seisauksilla voi olla merkittäviä vaikutuksia. Esimerkiksi metallisulatoissa odottamaton seisaus voi johtaa laitteiston tuhoutumiseen käyttökelvottomaksi tai paperitehtaan linjastossa maksaa miljoonia euroja tuntitasolla. Automaation heikkoutena on sen jäykkyys, toisin kuin robotiikan ja älylaitteiden kohdalla, joissa tuotantoon voidaan vaikuttaa joustavammin. Perinteisissä teollisuuslaitteissa myös turvallisuusseikat on hankalampi ottaa huomioon, koska älylaitteissa on tarkempaa sensoriteknologiaa.
Automaatio- ja ohjausjärjestelmillä on yhä paikkansa teollisuustuotannossa ja modernin automaation avulla voidaan vähentää päästöjä. Tulevaisuuden tuotanto tapahtuu kuitenkin yhä useammin IoT-laitteilla ja robotiikalla. Lisätietoa löydät automaatio- ja ohjausjärjestelmiä käsittelevän koulutuksen tallenteelta.
Liikevaihto: 5+ miljoonaa euroa
Henkilöstö: 50+
Toimialaluokka: Metallien työstö (25620)
Kotipaikka: Kunta Keski-Suomessa
Nimettömänä esiintyvä metallipaja tekee alihankintana erilaisia teollisuuskomponentteja useille toimialoille. Tuotantoerät ovat tavallisesti hyvin maltillisia, koska ne tehdään kunkin asiakkaan tarpeet huomioiden.
Yritys seuraa omaa energiankulutustaan. Työstökoneet kuluttavat lähtökohtaisesti paljon sähköä, mutta lähimenneisyydessä uusitut koneet ovat vanhoja tehokkaampia. Vaikka koneita on nykyään enemmän kuin seurannan alettua, kokonaisenergiankulutus on laskenut.
”Meillä on käynnissä erilaisia kehitysprojekteja”, kertoo yrityksen laatu- ja kehityspäällikkö. ”Paineilmakompressorien teho on melkein 100 kilowattituntia, ja sen jäähdytyksestä syntyvä lämpö on tarkoitus ohjata tulevaisuudessa kiinteistön lämmitykseen. Olemme myös osallistumassa kokeiluun, jonka tarkoitus on vähentää tarvetta öljypohjaisten leikkuunesteiden käyttöä metallintyöstössä.”
Päällikkö toteaa, että kiertotalouden periaatteet eivät ole erityisen ristiriidassa metallinjalostuksen kanssa. ”Kaikki tuotteemme ovat sellaisia, että kaikki ylijäänyt metalli tai käytöstä poistunut tuotekanta menee uuteen sulatukseen ja taas käyttöön.”
Konepajalla on myös kansainvälisen standardoimisliiton myöntämä sertifikaatti, jonka säilyttämiseksi ympäristöjohtamisella on keskeinen rooli. Yritys on kuitenkin kiinnostunut tähyämään jo seuraavia kehityskohteita. ”Harkitsemme aurinkopaneelien asentamista, tosin se ei investointina maksa vielä itseään heti takaisin. Hiilijalanjäljen laskenta tulee myös koskemaan meitä, kun asiakasyrityksiltämme odotetaan päästöjen raportointia vuodesta 2024 alkaen”, päällikkö kertoo.